Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa

1,00 

Oikeita miehiä - ja urheilijoita?
Tiihonen, Arto
951-790-164-X; 0357-2498
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (134)
2002

- Miehisellä yhteisöllä, esimerkiksi urheilevien miesten joukolla on runsaasti kirjoittamattomia maskuliinisuussääntöjä tai koodeja. Ne otetaan joko annettuina tai "itketään ja otetaan" tai jäädään porukan ulkopuolelle. Olemme usein kyvyttömiä tai haluttomia tunnistamaan näitä itsestäänselvyyksiä, toteaa liikuntatieteiden lisensiaatti Arto Tiihonen. Hän tulkitsee sosiologian alan väitöstyössään miehen yhteisöllisyyden kokemusta ja mieskulttuurin rakentumista elämän eri vaiheessa.

- Miehisyyden säännöt eivät kaikki ole huonoja, vaan niissä on paljon positiivista, Tiihonen toteaa. Hänen mukaansa ruumiillisuuden kokemukset ja elämäntarinan tulkinnat ovat tärkeitä identiteetille.

Tutkijan pääintressi on ollut näkymättömän tai jopa tiedostamattoman esille saaminen yksilön, yhteisön ja kulttuurin tasoilla. Ihmisten tekemisten taustalla on usein voimakkaita ruumiillisia kokemuksia, joita ei kyetä tunnistamaan. Tiihonen kehittää ruumiillisen kokemuksen sosiologiaa yhdistämällä koetun tarkan ja tarinallisen kuvauksen siihen sisäänrakennettuun teoreettiseen keskusteluun.

- Miehisillä tarinoilla ja niitä tukevilla alakulttuureilla on suuri vaikutus niin miehille itselleen ja erityisesti liikuntakulttuurille, Tiihonen toteaa.

Urheilun miehiset alakulttuurit

Urheilun maailmassa miehisten alakulttuurien analysointi on hänen mukaansa erityisen tärkeää niiden monien, sekä negatiivisten että positiivisten vaikutusten vuoksi.

- Urheilussa ja liikunnassa haetaan ennen kaikkea ruumiillisia kokemuksia, joiden merkitys syntyy esimerkiksi valmennus- tai kilpailutapahtumissa tai koulun liikuntakasvatuksessa. Näissä tilanteissa voidaan nolata tai murentaa nuorten identiteettiä, mutta myös rakentaa sitä positiiviseksi ja realistiseksi, Tiihonen sanoo.

Tutkija painottaakin ruumiillisten kokemusten ja sukupuolittuneiden tarinoiden merkityksen huomioimista sekä (liikunta)tutkimuksessa, (liikunta)kasvatuksessa, liikunnan järjestötyössä, (urheilu)journalismissa että (liikunta)politiikassa.

Liikuntakulttuuri muuttuu ja kehittyy sekä yksilöllisten ruumiillisten kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta, urheilussa voimakkaasti läsnäolevien sukupuolittuneiden alakulttuurien vaikutuksesta sekä yhteiskunnassa - kuten urheilun taloudellisessa perustassa - tapahtuvien muutosten myötä.

- Ilman naisten ja miesten tasa-arvoa liikuntakulttuurissa ei kummankaan käsitys itsestä perustu kestävälle pohjalle. Jos naisia väheksytään ja miehiä ylennetään väärin perustein ei kummankaan sukupuolen identiteetti rakennu vahvaksi, Tiihonen varoittaa.

Myös liikuntakulttuurin poliittisen ohjaamisen tasolla on näitä sokeita pisteitä, koska päättäjien omat kokemukset, taustayhteisöt ja eri positioissa syntyneet ennakkokäsitykset vaikuttavat asioihin, vaikka ne pystytäänkin muotoilemaan rationaalisiksi lausumiksi. Tutkimuksessa arvioidaankin kriittisesti, mutta ymmärtävästi näitä piintyneitä, - esimerkiksi sukupuolineutraaleja - tarkastelutapoja, joille liikuntapolitiikka ja journalismi suurelta osin perustuvat.

Tutkimuksessa esille tuodun tiedon ja näkökulmien sovellukset ja hyödyntämismahdollisuudet ovat laajat: opettamisessa ja valmentamisessa (omaelämäkerrallinen asiantuntijuus, tarinoittaminen), järjestöjen ja liikuntahallinnon eettisessä työssä (ruumiillisuus- ja sukupuolinäkökulmat) sekä liikuntakulttuurin ohjaamisessa (yksilö-, yhteisö- ja kulttuuritasojen huomioiminen päätöksenteossa).

Abstract

In this dissertation, the author analyses his own and other men's body experiences in sport. This research derives from a phenomenological framework with additional

4 in stock

Category:

Additional information