Yritys hyvä kymmenen

5,00 

Monitapaustutkimus aikuisopiskelijoiden opintojen edistymisestä ja sisäisestä yrittäjyydestä
Salo, Seppo
978-951-39-5212-9; 1457-1986
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in business and economics (124)
2013

Korkeakouluihin ja yliopistoihin valittujen opiskelijoiden opintojen keskeyttäminen ja valmistumattomuus on noussut todelliseksi ongelmaksi koko maassa. Seppo Salo tutki aikuisopiskelijoiden opintojen etenemistä ammattikorkeakoulussa. Opintonsa aloittaneista opiskelijoista vain puolet tai vähemmän suorittaa tutkinnon loppuun ja useimmat heistäkin myöhässä. Opintojen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan Salon tutkimuksessa erityisesti sisäisen yrittäjyyden lähtökohdista.

AMK-rahoitusmallin luonnoksessa vahvimpina indikaattoreina ovat suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot sekä vähintään 55 opintopistettä lukuvuoden aikana suorittaneiden opiskelijoiden määrä. Uuden rahoitusmallin on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2014. Tästä seuraa se, että jos opintojen läpäisyaste on heikko, on ammattikorkeakoululle ensiarvoisen tärkeää saada läpäisyaste pikaisesti nousemaan. Jos läpäisyaste pysyy pitkään huonona, se saattaa johtaa ammattikorkeakoulun todelliseen rahoituskriisiin. Lisäksi huonosta läpäisyasteesta koituu merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Ilmainen koulutus tekee helpoksi opintojen aloittamisen, mutta valitettavasti se myös houkuttelee yhtä helposti keskeyttämään opinnot. Tämä on suurta resurssien ja julkisten varojen tuhlausta.

Tutkimuksessa tulee selvästi ilmi se, että tietojenkäsittelyn aikuisopiskelijan opintojaan kohtaan kokemalla sisäisellä yrittäjyydellä on aivan keskeinen merkitys opiskelijan opinnoissa etenemiselle ja loppuun saattamiselle. Tässä tutkimuksessa on käytetty tarkastelukulmina samanaikaisesti kolmea eri näkökulmaa, joita ovat sisäinen yrittäjyys, itseohjautuvuus ja psykologinen omistajuus. Näiden pohjalta on syntynyt ns. SIP-malli. SIP-mallin kaikkia kolmea osatekijään ja valmiuksia voidaan yhteisellä termillä kutsua sisäiseksi yrittäjyydeksi, joka on tämän tutkimuksen tärkein tutkimusmenetelmä.

Tutkimuksen yhteydessä tarkastellaan myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista eli AHOTia. Yli puolella tutkituista aikuisopiskelijoista oli aiempia opintoja, joilla he saivat korvaavuuksia ja hyväksilukuja opintojensa alussa aiemmista opinnoistaan, jotka ovat jääneet aikanaan loppuun saakka suorittamatta. Yleisten uskomusten ja opetusministeriönkin käsityksen mukaan ahotoimalla saadaan motivoituneita opiskelijoita, jotka etenevät opinnoissaan ja valmistuvat nopeasti. Väitöskirjan tutkimustulokset eivät tue näitä käsityksiä - päinvastoin: kerran keskeyttänyt keskeyttää uudestaan.

Tällä hetkellä opiskelijavalinnassa ei osata poimia juuri niitä hakijoita, joiden opinnoissa etenemisen ennuste olisi hyvä. Tutkimuksen perusteella selviää, että aikuisopiskelijat tulisi valita tutkinto-opiskelijoiksi pääsääntöisesti ja erityisesti aiemmista toisen asteen opinnoista saatujen todistuspisteiden pohjalta. Myöskään hakuvaiheessa tapahtuvaa ahotointia ei tulisi käyttää ollenkaan hakuperusteena. Suoraan valittujen opiskelijoiden määrää tulisi myös selvästi vähentää. Opiskelijavalinnassa tulisi suosia avoimen ammattikorkeakoulun väylää tutkinto-opiskelijoita valittaessa. Nämä opiskelijat ovat opintosuorituksillaan osoittaneet tällöin kykynsä opiskella tietojenkäsittelyn aikuisten koulutusohjelmassa ja täten myös osoittaneet omaavansa riittävää sisäistä yrittäjyyttä opintoja kohtaan.

 

7 varastossa

Lisätiedot