Yksilölliset työn määrittelyt oppilaanohjauksessa

5,00 

Nissilä, Pia
978-951-39-5238-9; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (471)
2013

Pia Nissilän ohjausalan väitöskirjan ”Yksilölliset työn määrittelyt oppilaanohjauksessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Marjatta Vanhalakka-Ruoho (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Marjatta Lairio (Jyväskylän yliopisto).

Oppilaanohjaus on monelle arkipäivästä tuttu asia, mutta mikä siinä lopulta on tärkeää? Kuka kysymykseen voi vastata? Kenellä on eniten ymmärrystä työn todellisista mahdollisuuksista ja rajoituksista? Nykyisin yhä useammin näiden kysymysten osalta on käännytty työntekijöiden itsensä puoleen. Ajatellaan, että esimerkiksi opetusalalla opettajat tuntevat parhaiten työnsä arjen sekä sen, mikä työssä on tärkeää.

Pia Nissilä kysyi väitöskirjassaan kokeneilta, yli kymmenen vuotta peruskoulun oppilaanohjaajina toimineilta, mikä oppilaanohjauksessa on tärkeää ja miksi. Hän tarkasteli heitä yksilöinä omassa yksilöllisessä työympäristössään. Nissilä myös tutki uudella tavalla, miten heidän yksilöllistä tapaansa tehdä työtä voitaisiin ymmärtää.

Tähän mennessä oppilaanohjaajien näkemystä työstään on tutkittu erilaisista koulutuspoliittisista näkökulmista ja tehden tilastollista tutkimusta siitä, millaiset asiat ovat opinto-ohjaajien ammattikunnalle merkityksellisiä. Oppilaanohjaajia ei ole analysoitu kuten opettajia yksilöinä, yksilöllisiä työtilanteita tarkastellen. Tämän vuoksi heidän työnsä moninaista luonnetta ei ymmärretä yhtä hyvin kuin opettajien.

Tarvetta tutkia ja ymmärtää oppilaanohjaajia yksilöinä kuvaa hyvin se, että vaikka tässä tutkimuksessa keskityttiin vain viiteen kokeneeseen ohjauksen ammattilaiseen, tutkimuksessa löydettiin sellaisia luovia tapoja työskennellä oppilaanohjaajana, joita ei ole havaittu aiemmissa tutkimuksissa. Esimerkiksi yksi oppilaanohjaajista piti tärkeänä, että ohjaus yläkoulussa suunnitellaan oppilaan näkökulmasta kokonaisuudeksi niin, että elinkeinoja ja työelämää käsitellään oppilaanohjauksessa yhtä aikaa historian ja yhteiskuntaopin vastaavien sisältöjen kanssa.

Tutkimus myös auttoi ymmärtämään uudella tavalla oppilaanohjaajan työn kokonaiskuvaa erityisesti oppilasmäärään ja koulun työyhteisöön suhteutettuna. Tutkimuksessa tuli ilmi esimerkiksi kokonaistilanne, jossa oppilaanohjaaja ei katsonut enää voivansa tehdä työtään nuorten parhaaksi tärkeänä pitämällään tavalla ja oli yhdessä opettajien kanssa ottanut yhteyttä kunnallistason ja valtakunnan tason päätöksentekijöihin tilanteen korjaamiseksi.

Erityisen kiinnostavaa oli, että vaikka tutkimusaineisto oli kerätty jo vuonna 1998, oppilaanohjaajille itselleen tärkeä työ näyttäytyi hyvin ajankohtaisena myös nykypäivän näkökulmasta. Esimerkiksi edelleen keskustellaan siitä, mikä osa oppilaanohjaajan työstä on sellaista, jota myös opettajat voivat ilman ohjausalan koulutusta tehdä. Tutkimus osoitti, että myös yläkoulun alussa oppilaiden valinnaisaine- ja koulutusvalintojen tukemiseen tarvitaan oppilaanohjaajan asiantuntemusta.

Elämme nyt taloudellisen taantuman aikaa kuten 90-luvun lopullakin, minkä vuoksi kunnilla ja kouluilla on varsin erilaiset taloudelliset mahdollisuudet nuorten tukemiseen koulunkäynnissä ja tulevaisuudensuunnittelussa. Tutkimus osoitti, että kokeneiden oppilaanohjaajien näkökulmaa työhönsä kannattaa kuunnella, jotta nuorten etu ei vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vaarantuisi. Kaikki oppilaanohjaajat pyrkivät työskentelemään nuorten parhaaksi ottaen huomioon kuntataloudellisen tilanteen sekä koulukohtaiset ja alueelliset yhteistyömahdollisuudet eri alojen asiantuntijoiden kanssa.


Varasto loppu

Lisätiedot