Vocational teachers’ professional agency in the stream of change

5,00 

Vähäsantanen, Katja
978-951-39-5053-8; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (460)
2013

Työ- ja koulutusorganisaatioissa toteutetaan jatkuvia uudistuksia ja yritetään kiivaasti löytää yhä tehokkaampia tapoja uudistamiseen. Harvoin esiin nostetaan uudistusten mukanaan tuomia ongelmia. Katja Vähäsantanen selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia toimijoita ammattiopettajat ovat muutosvirrassa ja millaiset ovat uudistusten inhimilliset kasvot.

Tutkimus osoitti, että ammattiopettajan työssä korostuvat nykyään ulkoinen kontrolli ja työtä koskevat vähäiset vaikutusmahdollisuudet. Opettajat kokivat myös, että heillä on heikot mahdollisuudet vaikuttaa koulutusta koskeviin uudistuksiin. Samanaikaisesti näytti, että juuri vahvoilla hallinnollisilla määräyksillä saadaan aikaan merkittäviä koulutusuudistuksia. - Uudistamisen näkökulmasta saattaakin olla tehokasta, että sanelupolitiikka on vahvaa ja opettajien vaikutusmahdollisuudet vähäiset, pohtii Vähäsantanen.

Tutkimus osoitti, että ammattiopettajat ohjasivat aktiivisesti oman purtensa suuntaa muutosvirrassa yksilöllisillä kannanotoilla ja valinnoilla. Osa opettajista vastusti opetussuunnitelmauudistusta toteuttaen sitä ilman suuria ponnisteluja. Toiset taas kannattivat uudistusta ja osallistuivat sen toteutukseen innovatiivisesti. Erojen taustalla olivat opettajien ammatillisten tavoitteiden, kokemusmaailman ja yksilöllisten voimavarojen erilaisuudet. - Uudistuksen edetessä asenteet uudistusta kohtaan ja opettajien ammatilliset identiteetit saattoivat pysyä samanlaisina tai muuttua merkittävästi. Alussa myötävirtaan uijasta saattoi tulla vastavirtaan pyristelijä saatujen kokemusten myötä, toteaa Vähäsantanen.

Tulokset paljastivat, että muutokset jakavat opettajat. Jatkuvien ulkoapäin tulevien muutosvaateiden keskellä monien opettajien sitoutuminen ja työtyytyväisyys olivat uhattuina, koska heillä ei ollut riittävästi vaikutusmahdollisuuksia työssään eivätkä he voineet toteuttaa omia ammatillisia intressejään. Lisäksi muutosvirrassa useat opettajat uupuivat, kyynistyivät ja kadottivat työmotivaation. Erityisesti uudistusten eturintamassa toimivat opettajat näyttivät uupuvan. Joillakin innostuneisuus, työtyytyväisyys ja sitoutuminen työssä myös lisääntyivät uudistusten myötä.

Uudistaminen on välttämätöntä työ- ja koulutusorganisaatioissa. Jatkuvan uudistamisen tavoittelu näyttää kuitenkin oikeuttavan yksilöiden jättämisen muutosaallon alle. Sanelupolitiikka saattaa edesauttaa uudistamista, mutta samalla se voi synnyttää vakavaa inhimillistä kärsimystä. Uudistusprosessit tulisikin toteuttaa yksilöt huomioon ottavalla ja osallistavalla tavalla, Vähäsantanen korostaa. Osallistava innovaatiotoiminta pitää sisällään vastavuoroisen vuorovaikutuksen opettajien ja johtajien välillä sekä tarjoaa opettajille riittävästi vaikutusmahdollisuuksia.

Uudistusten kohtaaminen ja läpikäynti on omanlaisensa prosessi jokaisen opettajan kohdalla. Uudistustilanteissa tuleekin olla tarjolla yksilöllistä tukea, joka huomioi opettajien elämäntilanteiden erot ja yksilölliset tarpeet, Vähäsantanen muistuttaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yksilöiden jaksamisen ja ammatillisen identiteettityön tukemiseen. Ilman tukea - märkäpukuja ja pelastusrenkaita - yksilö saattaa hukkua muutosvirtaan.

Tutkimusaineisto koostui ammattiopettajien haastatteluista opiskelijoiden työssäoppimista lisäävän opetussuunnitelmauudistuksen eri vaiheissa: kuuttatoista opettajaa haastateltiin vuonna 2006 ja heistä neljäätoista haastateltiin uudelleen vuonna 2007.

 

6 varastossa

Lisätiedot