Virastosta liikeyritys

5,00 

Posti- ja telelaitoksen muutosprosessi 1930-1994
Nevalainen, Pasi
978-951-39-5931-9; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (234)
2014

Väitöskirjassa selitetään, kuinka valtion palvelulaitos on käytännössä muuttunut virastosta liikeyritykseksi. Esimerkkinä tarkastellaan posti- ja telelaitosta, joka muutettiin valtion virastosta niin sanotuksi uusimuotoiseksi liikelaitokseksi vuonna 1990 sekä edelleen valtionyhtiöksi vuonna 1994. Väitöskirja avaa uuden, käytännönläheisen näkökulman palvelurakenteiden ja koko yhteiskunnan viime vuosikymmenten muutokseen.

- Taustalla on ikivanha kysymys siitä, mikä on katsottu julkisesti tuotettavaksi peruspalveluksi, millä tavoin peruspalvelu on katsottu mahdolliseksi toteuttaa, ja mikä on ollut markkinoiden rooli niissä, Nevalainen muistuttaa.

Kehitys virastosta liikeyritykseksi oli pitkä prosessi, joka alkoi 1970-luvulla. Lama katkaisi pitkään jatkuneen talouskasvun ja lisäsi painetta tehostaa toimintoja. Alussa kehitettiin virastomuotoisen laitoksen omia valmiuksia: organisaatio uudistettiin, palveluja tehostettiin ja hallinnon menetelmiä kehitettiin. Esimerkiksi liikekirjanpitoa kehitettiin ja palvelutuotantoa koneellistettiin.

Kehityskulku sai uuden suunnan 1980-luvun taitteessa, jolloin alettiin vakavasti tutkia koko virastomuodon muuttamista ”uusimuotoiseksi liikelaitokseksi”. Muodostettiin viraston ja osakeyhtiön välimuoto. Laitos toimisi ikään kuin liikeyritys, mutta valtiolla oli siihen suora ohjausvalta. Ennen kaikkea haluttiin luoda edellytykset joustavalle toiminnalle. Vuonna 1990 perustetun uusimuotoisen liikelaitoksen tarina jäi kuitenkin lyhyeksi. Posti- ja telelaitoksen yhtiöittämistä valmisteltiin kesästä 1991. Nopean yhtiöittämiskehityksen taustalla olivat telealan nopea murros ja kiinnittyminen kansainvälisiin markkinoihin. Laitoksen oma johto oli aloitteellinen.

- Posti- ja telelaitoksessa todettiin, että selviytyäkseen sen oli pakko saada samat keinot toimia markkinaehtoisesti, mitä sen potentiaalisilla kilpailijoilla oli, Nevalainen kertoo.

Taustalla vaikutti 1980-luvun lopulta alkaen myös voimistuva uusliberalistinen ajattelutapa. Paine markkinoiden avaamiseksi kasvoi nopeasti. Kansainvälinen esimerkki, Yhdysvalloista ja Britanniasta alkanut toimialamurros, monopolien purkaminen ja yksityistäminen, kosketti lähes koko maailmaa. Suomessa seurattiin tarkkaavaisesti, kuinka Euroopan yhteisön telepoliittiset linjaukset syntyivät.

Aiempaan tutkimukseen nähden väitöskirja paljastaa muutosprosessin koko kaaren aina varhaisista virastomuodon ongelmallisuutta koskeneista pohdinnoista liikelaitosuudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Toisaalta tutkimus paljastaa muutoksen kohteena olevan organisaation oman näkökulman ja toiminnan. Mitä tällainen rakennemuutos tarkoittaa muutoksen kohteena olevan laitoksen kannalta? Tämän puolen tunteminen on tärkeää, jotta ymmärrettäisiin paremmin muutoksen dynamiikkaa.

- Tässä tapauksessa laitos itse osoitti halua ja kykyä uudistua. Toinen toistaan seuraavat uudistustarpeet johtivat pidemmällä aikavälillä koko rakenteen uudistumiseen. Suuren laitoksen muuttaminen myös raivasi tietä seuraaville julkisen sektorin uudistuksille, Nevalainen toteaa.

Palvelurakenteiden muutos puhuttaa yhä tänä päivänä. Väitöstutkimuksen tapauksessa todellinen muutos tapahtui sekä ylätason rakenteissa että käytännön toiminnassa. Jotta rakenteellinen muutos oli mahdollinen, oli ensin kehitettävä laitoksen omaa toimintaa. Toisaalta perusteellinen muutos tarvitsi uuden lainsäädännön, mikä ei ollut mahdollista ilman poliittista tukea. Nämä kaksi puolta kulkivat rinnan.

 

4 varastossa

Lisätiedot