Varjosta valokeilaan

5,00 

Kriittisiä diskurssianalyyseja huonosta johtamisesta
Pynnönen, Anu
978-951-39-6258-6; 1457-1986
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in business and economics (159)
2015

Pynnönen analysoi väitöstutkimuksessaan, millaista huono johtaminen on ja mikä on johtajan rooli siinä.

- Huonosta johtamisesta ei juuri puhuta, vaan johtamista koskeva kritiikki voidaan jopa aktiivisesti vaientaa. Usein syytä etsitään erilaisista konteksti- eli johtamisympäristötekijöistä, jopa johdettavista. Johtajasta tulee ikään kuin olosuhteidensa ja toimintaympäristönsä uhri. Mielestäni johtajalla kuitenkin on keskeinen rooli johtamisessa, myös silloin kun se on huonoa.

- Usein lähtöoletuksena on, että johtajat ovat hyviä. Tätä käsitystä toistetaan ja ylläpidetään erilaisissa johtamista koskevissa puheissa ja teksteissä. Suomalainen johtaja on näissä usein vaatimaton sankari, uuras puurtaja ja hyvä sotilas. Huonosta johtamisesta puhuminen on jopa jossain määrin sosiaalisesti epäsuotavaa: meille suomalaisille voi olla syntymässä Hyvän Johtajan instituutio, Pynnönen toteaa.

Huono johtaminen oikeutetaan

Huonoista johtajista ja huonosta johtamisesta vaikeneminen on valinta, mutta myös riski.
- Jos emme tunnistamisesta huolimatta tunnusta huonoa johtamista, mahdollistamme sen jatkumisen.

- Tutkimukseni tavoitteena on tehdä huonoa johtamista näkyvämmäksi ja samalla avata ymmärrystä kielen merkityksestä johtamista koskevien käsitysten rakentamisessa. Kielenkäyttäjinä olemme jokainen mukana niissä valinnoissa, joissa asioita nostetaan esiin ja tehdään merkityksellisiksi. Kielenkäytön, puhumisen ja kirjoittamisen kautta rakennamme sosiaalista todellisuutta. Samalla kuitenkin käytämme myös merkittävässä määrin valtaa.

Pelko johtamisen välineenä

Pynnönen tarkastelee tutkimuksessaan huonon johtamisen eri muotoja erilaisissa puhe- ja tekstiaineistoissa, muun muassa mediateksteissä. Eräs huonon johtamisen muoto on pelolla johtaminen, jonka esiintymistä Pynnönen tarkastelee suhteessa yhteistoimintaneuvotteluihin irtisanomis- ja lomautustilanteissa.

- Pelolla johtaminen on yksi huonon johtamisen ilmenemismuoto. Medialla puolestaan on tärkeä rooli siinä, miten pelkoa johdetaan. Ironista sinänsä on se, että yhteistoimintalainsäädäntö tarjoaa sellaisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat uhkien luomisen, hyödyntämisen ja siten pelolla johtamisen.

Kunta-ala saa osansa huonosta johtamisesta

Pynnösen tutkimusaineistoissa esiintyy sekä yksityistä että kunnallista sektoria edustavia tekstejä. Kunta-ala on viime vuosikymmenet lähentynyt yksityisen sektorin toiminta- ja johtamismalleja. Johtamisen toimintakontekstina kunta-ala kuitenkin on hyvin erilainen ja tämän kontekstin erilaisuus voi synnyttää ristiriitatilanteen silloin kun siinä sovelletaan liiketalouden toimintaperiaatteita.

- Kunta-alan johtajan päämäärät ja sidosryhmät ovat jo lainsäädännön näkökulmasta erilaisia kuin yrityksen toimitusjohtajan. Samankaltaisten toimintatapojen ja -periaatteiden soveltaminen voi johtaa huonon johtamisen kokemukseen. Tämä toki toimii myös toisin päin.

Abstract

 

4 varastossa

Lisätiedot