Vanhempien työ, työn siirräntä kotiin ja lasten hyvinvointi

5,00 

Kohtaamisia tuulikaapissa
Vasikkaniemi, Tuija
978-951-39-5079-8; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (462)
2013

Suomessa työn ja perheen yhteensovittamisen huolesta tuli median puheenaihe erityisesti 2000-luvun taitteessa. Tuija Vasikkaniemen tutkimus antoi lapsille äänen, unohtamatta äitien ja isien erillisiä näkemyksiä samoista asioista.

Vasikkaniemi selvitti väitöstutkimuksessaan vanhempien työn myönteisten ja kielteisten kokemusten yhteyttä lasten hyvinvointiin. Hän selvitti, toimiko vanhemman kasvatustyyli välittävänä tekijänä vanhempien työn kokemusten ja lasten hyvinvoinnin välillä.

Tutkimus osoitti yllättäen, ettei vanhempien kasvatustyyli ollut välittävänä tekijänä vanhempien työn kokemusten ja lasten hyvinvoinnin välillä. Sen sijaan työn negatiiviset kokemukset selittivät suoraan lapsen ahdistuneisuutta tai ärtyneisyyttä niin lasten, äitien kuin isien arvioissa. Näyttääkin siltä, että vanhempien työn negatiiviset tunnelmat vaikuttavat perheessä jo kotiovella tuulikaappikokemuksena eivätkä kasvatuksen kautta.

- Mitä tyytymättömämpi vanhempi oli työhönsä, ja mitä enemmän hän koki uupumusasteista väsymystä, sitä negatiivisemmin työn koettiin heijastuvan perheessä. äideillä myös työn vähäinen itsenäisyys ja koettu aikapaine työssä ja isillä työssä koettu vähäinen tuki olivat yhteydessä kielteisiin työn kokemuksiin perheessä. Tehdyt työtunnit eivät selittäneet kielteisiä työn kokemuksia, kertoo Vasikkaniemi.

Mitä enemmän lapsi koki myönteisiä vanhemman työhön liittyviä kokemuksia kotona, sitä myönteisempi hänen itsearvostuksensa oli. Tulosten mukaan lapsen myönteinen itsearvostus merkitsi myös vähäisempiä käyttäytymiseen ja tunteisiin liittyviä oireita.

- On hyvä pitää mielessä, että sekä lasten, äitien että isien mielestä työstä oli tullut kotiin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita, Vasikkaniemi korostaa.

Lapset ilmaisivat melko vähän huolia vanhempiensa työhön nähden. Niitä oli enemmän isän kuin äidin työhön liittyen. Jos lapsi oli vastannut, että hänellä oli jokin huoli vanhempansa työstä, vain noin kolmannes vanhemmista kertoi lapsellaan olevan jonkin huolen. Tutkimuksessa selvitettiin myös lapsen tapaa säädellä toimintaansa vanhemman tullessa väsyneenä kotiin. Sekä lapset että vanhemmat olivat samaa mieltä siitä, että lapset reagoivat yleensä tottelevaisesti ja mukautuvasti sekä rakentavasti. Lapset itse kertoivat käyttäytyvänsä myös varautuneesti ja tunneilmaisunsa tukahduttaen, mitä vanhemmat, erityisesti äidit, eivät tuntuneet havaitsevan. Sen sijaan he havaitsivat lapsen toiminnassa lapsia useammin ärtyneisyyttä.

Lasten hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa työpaikkojen perhemyönteisyyttä kehittämällä ja vanhemmuutta tukemalla. Vasikkaniemen mukaan työtyytyväisyyden lisääminen ja uupumusasteisen väsymyksen vähentäminen ovat avainasemassa. Työn merkitystä perheen hyvinvoinnille on syytä tarkastella yksilöllisesti, mikä olisi hyvä ottaa huomioon myös johtamiskoulutuksessa.

- On tärkeää auttaa vanhempia näkemään arjen työhön liittyvät vuorovaikutustilanteet, kuten tuulikaappihetket, enemmän lapsen näkökulmasta. On myös tärkeää kysyä lapsilta heidän kokemuksistaan. Vanhemmuuden tukemisessa on hyvä käsitellä myös vanhempien vain osin tiedostamaa lapsensa taipumusta peitellä tunteitaan, Vasikkaniemi pohtii. Tutkimus vahvistaa myös näkemystä siitä, että perheiden erilaiset, mutta yhtä tärkeät näkemykset on hyvä ottaa huomioon paitsi erikseen myös suhteessa toisiinsa.

Tutkimusaineisto koostui 223 kolmasluokkalaisen (108 tyttöä, 115 poikaa) vastauksista tietokonesovelluksen väittämiin ja sarjakuvan puhekuplien täydentämisiin sekä haastattelukysymyksiin. Lisäksi 185 äitiä ja 151 isää vastasi kyselylomakkeella osin samoihin kysymyksiin kuin lapset. Aineisto kerättiin keväällä 2009.

 

4 varastossa

Lisätiedot