Transnational responsibilities and multi-sited strategies

5,00 

Voluntary associations of Somali diaspora in Finland
Pirkkalainen, Päivi
978-951-39-5531-1; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (489)
2013

Päivi Pirkkalainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan Suomen somalien yhdistystoimintaa ja selvitti, millaisia merkityksiä yhdistyksillä on niissä toimiville somaleille, suomalaiselle yhteiskunnalle sekä lähtömaassa, Somaliassa, edelleen asuville ihmisille. Tutkimus toi esille erityisesti sen, miten maahanmuuttajat ovat merkittävässä asemassa entisen kotimaansa kehitystyössä.

- Suomen somalit ovat suurin afrikkalaistaustainen ja kolmanneksi suurin vieraskielinen ryhmä Suomessa. Julkisuudessa somalit esitetään usein negatiivisten asioiden yhteydessä, kuten toimijoina rikoksissa tai konflikteissa. Heidän aktiivinen yhdistystoimintansa, joka usein tähtää juuri näiden ongelmien poistamiseen, on jäänyt taka-alalle, Pirkkalainen huomauttaa.

Yhdistykset toimivat neuvotteluväylänä ja edistävät kotoutumista

Suomen somalien perustamien yhdistysten kenttä on kirjava. Se koostuu erikokoisista yhdistyksistä ja heijastelee somaliyhteisön sisäistä hajanaisuutta. Pirkkalaisen tutkimus arvioi toimivia somaliyhdistyksiä olevan Suomessa noin 50.

- Tarkkaa määrää toimivista yhdistyksistä on vaikea sanoa, sillä yhdistysten puitteissa tehdään erityyppistä toimintaa ja muutoksia tapahtuu jatkuvasti, Pirkkalainen muistuttaa.

Usein hankaluudet yhdistyksen elinvoimaisena pitämisessä liittyvät suomalaisen yhdistystoiminnan olennaiseen ominaisuuteen: vapaaehtoisuuteen. Tämän lisäksi somalien yhdistystoiminnassa on ollut haasteena monimutkaisen suomalaisen byrokratian - varsinkin hankehallinnon - omaksuminen.

- Yhdistyksen saaminen toimintakuntoiseksi niin, että se myös säilyy elinkelpoisena, on vuosien opettelun ja kovan vapaaehtoisen työn takana, Pirkkalainen kertoo.

Suomessa somaliyhdistyksillä on monia merkityksiä sekä niissä toimiville yksilöille että yhteiskunnalle. Somalien työllisyystilanne Suomessa on heikko, joka on osaltaan johtanut erityisesti korkeasti koulutettujen sosiaalisen statuksen alenemiseen. Yhdistystoiminta voi osaltaan paikata tätä aukkoa tarjoamalla väylän tehdä mielekästä työtä, joskin vapaaehtoista. Suomen maahanmuutto- ja kotoutumisasioista vastaavien viranomaisten kannalta yhdistykset ovat hyvä väylä konsultoida ja neuvotella somaliyhteisöä koskevissa kysymyksissä. Yhdistykset itsessään nähdään myös väylänä edistää kotoutumista yhteiskuntaan osallistumisen kautta.

Somalien yhdistystoiminta linkittyy usein myös alkuperäiseen kotimaahan, Somaliaan. äärimmäinen köyhyys, palvelujen, tietotaidon, resurssien ja työpaikkojen puute Somaliassa on luonut tilanteen, jossa ulkomailla asuvilta somaleilta odotetaan suurta panostusta. Kehitysyhteistyö yhdistysten puitteissa on yksi tapa vastata näihin ylirajaisiin velvollisuuksiin.

Kuulumisen kysymykset: ylirajaisuus ja kotoutuminen?

Suurin osa Suomen somaliyhdistysaktiiveista on Suomen kansalaisia ja positiivisia esimerkkejä siitä, miten kielitaito, suomalaisen yhteiskunnan ja byrokratian tuntemus sekä verkostot Suomessa ovat edesauttaneet yhdistysten kehittymistä niin, että ulkopuolista hankerahoitusta on ollut mahdollista saada. Tällä hetkellä 14 somalitaustaisten ihmisten johtamaa yhdistystä saa ulkoministeriön kansalaisjärjestö-hanketukea kehitysprojekteille eri osissa Somaliaa.

- Tämä kertoo siitä, että kotoutuminen Suomeen sekä yhteydenpito ja toiminta alkuperäisessä kotimaassa on samanaikaisesti mahdollista ja ne myös tukevat toinen toistaan, toteaa Pirkkalainen.

Kuulumisen kysymykset tapauksissa, joissa ihmiset ovat asuneet alkuperäisen kotimaansa ulkopuolella jo yli 20 vuotta, ovat monimutkaisia. Diasporan pysyvä paluu Somaliaan ei välttämättä ole käytännössä mahdollista.

3 varastossa

Lisätiedot