Toimijuutta toisella kielellä

5,00 

Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työjarjoitteluissa
Virtanen, Aija
978-951-39-7020-8; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (311)
2017

Kansainvälisesti rekrytoidun terveydenhuoltoalan henkilöstön kielitaito on herättänyt paljon julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat ovat jääneet tässä keskustelussa vähemmälle huomiolle. Virtanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan englanninkielistä sairaanhoitajakoulutusohjelmaa käyvien kansainvälisten opiskelijoiden ammatillista suomen kielen taitoa ja sen kehittymistä työharjoitteluissa.

Kielitaidon tarpeet riippuvat työtilanteesta ja -ympäristöstä

Ammatilliseen kielitaitoon ja sen kehittymiseen liittyy Virtasen mukaan myyttejä ja uskomuksia.

- Kielitaidon odotetaan olevan ”valmis” ennen työelämään siirtymistä. Työssä tarvittavan kielitaidon kartuttamisen katsotaan myös olevan uuden tulokkaan omalla vastuulla, Virtanen sanoo.

Virtasen tutkimuksen mukaan ammatillinen kielitaito kehittyy työyhteisön tuen avulla. Kunkin työtehtävän suorittamiseen tarvittava kielitaito riippuu työtehtävästä ja -ympäristöstä. Oppimisprosessi kestää koko työuran ajan, eikä edes äidinkielinen sairaanhoitaja voi ennalta osata kieltä kokonaisuudessaan. Kielitaidon kehittyminen edellyttää ennen kaikkea osallisuutta.

- Mahdollisuudet suorittaa samoja työtehtäviä useampaan kertaan auttavat opiskelijaa ennakoimaan työympäristön kielenkäyttötilanteita ja helpottavat niihin varautumista, Virtanen toteaa.

Tutkimuksen mukaan työtehtävistä voi suoriutua onnistuneesti myös silloin, kun kielitaidossa on vielä puutteita: kielitaitoa voi paikoin kompensoida sanattomalla viestinnällä, ja työyhteisö voi tukea vuorovaikutuksen sujuvuutta esimerkiksi toistamalla sanomansa ja antamalla sairaanhoitajaopiskelijalle aikaa. Myös ymmärtämisen varmistaminen on olennaista.

- Suomen kielen käyttöön on hyvä kannustaa työharjoitteluiden aikana. Pelkässä suomen kielessä ei kuitenkaan tarvitse pitäytyä, etenkään alkuvaiheessa, vaan myös muita yhteisiä kieliä voidaan hyödyntää, Virtanen huomauttaa.

Työelämälähtöistä kielikoulutusta tarvitaan alusta alkaen

Terveydenhuoltoalan henkilöstö tarvitsee ammattialakohtaista kielikoulutusta alusta alkaen, jotta siirtyminen työelämään sujuisi tähänastista joustavammin. Ammatillista suomen kielen koulutusta olisi tärkeää integroida työharjoitteluihin aiempaa johdonmukaisemmin. Tämän toteuttamisessa tarvitaan oppilaitosten ja työharjoittelupaikkojen välistä yhteistyötä sekä johtotason linjauksia sekä niiden toteutumisen seurantaa.

- Myös kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin ja kouluttamisen tulisi olla eettistä ja kestävää, väittelijä muistuttaa. - Jos opiskelijoiden tavoitteena on työllistyä Suomeen, heille pitäisi myös tarjota välineet siihen. Yksi tärkeä tekijä on tarpeita vastaavan kielikoulutuksen järjestäminen.

 

10 varastossa

Lisätiedot