The relationship between leisure-time physical activity and stress on workdays with special …

5,00 

The relationship between leisure-time physical activity and stress on workdays with special reference to heart rate variability analyses

Föhr, Tiina
978-951-39-6793-2; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health, (247)
2016

Liikunta-aktiivisuudella on merkitystä stressinhallinnassa. Hyvä fyysinen kunto ja terveydelle edullinen kehonkoostumus ovat tärkeitä työpäivän jälkeiselle palautumiselle, selvisi Tiina Föhrin väitöstutkimuksessa.

Föhr selvitti sykevälivaihteluun pohjautuvan menetelmän avulla kuinka liikunta-aktiivisuus ja siihen kytkeytyvät fyysinen kunto ja kehonkoostumus ovat yhteydessä työpäivän stressiin ja seuraavan yön palautumiseen.

Stressi ajatellaan tavallisesti yksilön omakohtaisena stressikokemuksena, jota arvioidaan subjektiivisin kyselymenetelmin. Sykevälivaihtelun on esitetty olevan käyttökelpoinen objektiivinen menetelmä stressin fysiologisten vaikutusten arvioinnissa, mutta yksilöllisyys rajoittaa sen käyttöä stressin arvioinnissa ja kliinisessä työssä. Kehittyneiden menetelmien ansiosta nykyään on mahdollista luoda yksilöllisestä sykkeestä ja sykevälivaihtelusta johdettuja stressin ja palautumisen muuttujia.

Föhr selvitti yksilölliseen sykevälivaihteluun pohjautuvan menetelmän käytettävyyttä stressin sekä liikunta-aktiivisuuden ja stressin välisen yhteyden arvioinnissa. Objektiivisesti mitattu stressi määritettiin 1-3 vuorokautta kestäneestä tavallisen elämän yhteydessä nauhoitetusta sykevälivaihtelusta käyttäen Firstbeat Technologies Oy:n menetelmiä.

Poikkileikkaustutkimusten tulokset osoittivat, että liikunta-aktiivisuus, hyvä fyysinen kunto ja terveydelle edullinen kehonkoostumus olivat yhteydessä pienempään stressin määrään työpäivänä. Lisäksi hyvä fyysinen kunto ja normaali paino olivat yhteydessä hyvään yön aikaiseen palautumiseen. Vastaavanlaiset tulokset havaittiin sekä pienemmässä hyvä- ja huonokuntoisista miehistä että suuressa yli 16 000 suomalaisesta työikäisestä koostuvissa aineistoissa.

Sykevälivaihtelun mittaus voi kannustaa elämäntapamuutokseen

Föhrin tutkimuksessa selvitettiin myös kyselyn avulla itse arvioidun ja objektiivisesti mitatun stressin yhteyttä aineistossa, joka koostui ylipainoisista ja psykologisesti stressaantuneista henkilöistä. Objektiivisesti mitattu stressi oli yhteydessä subjektiivisesti mitattuun stressiin.

Yhdeksän kuukauden tutkimusjakson aikana havaittiin lasku ainoastaan subjektiivisen stressin tasossa, mikä osoittaa, että subjektiivisesti koettu ja objektiivisesti mitattu stressi käyttäytyvät eri tavoin pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että keskimääräistä aktiivisempien henkilöiden subjektiivisen stressitason lasku oli keskimääräistä suurempi. Tulokset antavat näyttöä siitä, että sykevälivaihteluun pohjautuva stressi on pysyvämpi ominaisuus kuin yksilön stressikokemus. Vaikka subjektiivinen koettu stressi ja objektiivisesti mitattu stressi ovat yhteydessä toisiinsa, ne myös mittaavat osin eri asioita ja näin molemmat tuovat lisäarvoa stressitilojen arviointiin ja tarvittavien hoitokeinojen valintaan.

Tulokset tukevat sykevälivaihteluun pohjautuvan menetelmän käytettävyyttä stressin arvioinnissa subjektiivisten menetelmien rinnalla. Tuloksia voidaan hyödyntää työpaikoilla sekä terveysalan ammattilaisten päivittäisessä kliinisessä työssä.

- Tutkimuksessa hyödynnetyn tavallisen elämän yhteyteen soveltuvan mittausmenetelmän käyttö voi auttaa stressitilan havaitsemisessa ja sen vakavuuden arvioinnissa. Mittauksesta saatava palaute kehon stressistä ja palautumisesta voi toimia kannustavana tekijänä elämäntapamuutoksiin, Föhr arvioi.

 

14 varastossa

Lisätiedot