The historical formation and development of Estonian cultural policy

5,00 

Tracing the development of Estonian community houses (rahvamaja)
Kulbok-Lattik, Egge
978-951-39-6308-8; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (537)
2015

Egge Kulbok-Lattik pohtii Viron kulttuuripolitiikan historiallista kehitystä ja muutoksia eri poliittisten järjestelmien aikana erilaisten moderniteettien käsitteen kautta. Kansallisvaltion kehitys liittyi liberaalin demokratian ja teollisen kapitalismin nousuun Viron ”läntisen modernisaation” (1918-30-luku) aikana. ”Kommunistisen modernisaation projektissa” (1940-1991) myös kulttuuripolitiikan kehitys kiinnitettiin Neuvostoliiton valtiollisiin käytänteisiin.

Väitöskirjan keskeinen teema on Viron modernisaatiokehityksen ominaispiirteiden ja siihen liittyvän institutionalisoitumiskehityksen ymmärtäminen. Tutkimus käsittää markkinoiden, kansalaisyhteiskunnan ja kansallisvaltion vuorovaikutusta ohjanneen poliittisen järjestelmätason yleiskartoituksen sekä Viron kulttuuristen ja sosiaalisten muutosten historiallis-sosiologisen analyysin.

Kansalaisyhteiskunnan ja modernisoituvan valtion vuorovaikutusta eri poliittisten ajanjaksojen kuluessa avataan tutkimuksessa virolaisten kansantalojen (rahvamaja) kautta. Viron kehitykselle leimalliset kansantalot mahdollistavat maan kulttuuripolitiikan historiallisten juurien, politiikan muodostumisen, sen kehityksen ja tavoitteiden käsittelyn rajatun ja käsiteltävissä olevan aineiston kautta.

Virolaisia kansantaloja (rahvamaja) rakennettiin kaupunkeihin ja maaseudulle paikallisten ihmisten toimesta. Talot yhdistivät kulttuuripiirejä ja muita yhteisöjä 1800-luvun puolivälistä alkaen. Nämä kulttuurilliset keskukset tukivat Viron kansan ja valtion rakentumisprosessia. Viron ensimmäisen itsenäisen kauden aikana (1918-40) kansantalojen verkostoa piti yllä valtio.

Kun Neuvostoliitto valtasi Baltian maat 1940, alkoivat mittavat uudelleenjärjestelyt ja Viron julkishallinnon, talouden ja kulttuurin mukauttaminen neuvostojärjestelmään. Kulttuurisessa muutosprosessissa kansantaloista tuli ideologinen väline Neuvostoliiton totalitaarisen propagandan levittämiselle.

Väitöskirja tutkii muun muassa seuraavia kysymyksiä: Missä määrin Viron kansantalojen mukauttaminen neuvostojärjestelmään onnistui? Kuinka ihmiset suhtautuivat propagandaan ja hyväksyivätkö he muutokset kulttuurisissa käytännöissä? Mistä perestroikan ja laulavan vallankumouksen aikainen kulttuurinen voima oli peräisin?

Tämä kulttuuripolitiikan tutkimuksen ja historiallisen sosiologian aloille sijoittuva väitöskirja pohjautuu vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin. Tutkimuksen tavoite on analysoida Viron valtiollisen kulttuuripolitiikan juuria ja kehitystä ensimmäisen Viron tasavallan (1918-40) sekä neuvostomiehityksen aikana (1940-91).

Tutkimuksen ensimmäisessä artikkelissa periodisoidaan Viron poliittisen järjestelmän muutoksia ja kuvataan näiden muutosten vaikutuksia kulttuuriin. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa avataan kulttuuristen käytänteiden ja käytäntöjen, valtionmuodostuksen ja valtiollisen kulttuuripolitiikan yhteyksiä yhtenä aineistona kansantaloja koskevat dokumentit.

 

10 varastossa

Lisätiedot