The essence of the experience of chronic pain

5,00 

A phenomenological study
Ojala, Tapio
978-951-39-6059-9; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health (217)
2015

Krooninen kipu koskettaa joka viidettä aikuista ihmistä. Sillä tarkoitetaan kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta. Väestön eliniän noustessa myös erilaisten kroonisten sairauksien ja vaivojen ennustetaan lisääntyvän. Tapio Ojala selvitti, mitä krooninen kipu on sitä potevan näkökulmasta. Väitöskirja avaa uuden näkökulman ymmärtää krooninen kipu kokemuksena, jolla on merkitys.

Kivulla on neljä ominaisuutta

Ojalan mukaan kroonisessa kivussa on neljä keskeistä ominaisuutta: krooninen kipu vaikuttaa koko ihmiseen, se hallitsee, se on näkymätöntä sekä kielteistä. Kipu vaikuttaa ihmisen psykofyysiseen kokonaisuuteen heikentäen elämänlaatua: koko elämästä tulee kivun täyttämä. Kipuun läheisesti liittyy kielteisiä tunteita, joten yksinäisyys ja heikko itsetunto ovat tavallisia kroonista kipua potevilla. Kielteiset tunteet saavat kivun tuntumaan voimakkaammalta, mikä puolestaan lisää toivottomuutta. Kielteisyys yhdistetään kivun seurauksiin, jotka ovat pääsääntöisesti erilaisia rajoituksia liikunta- ja toimintakyvyssä.

Kipu on myös näkymätöntä, eikä röntgen- tai magneettikuva tee kivusta näkyvää. Ilman fyysistä löydöstä kipu helposti liitetäänkin mielikuvituksen tuottamaksi ja samalla leimataan ihminen henkilöksi, joka vain kuvittelee olevansa kipeä. Kuitenkin luotettavin lähde kivun olemassaololle on kokijan oma kertomus, jota toinen ihminen ei voi kiistää.

Krooninen kipu on kokemus, jolla on merkitys

Uutta tietoa Ojalan tutkimuksessa on ymmärtää kipu kokemuksena, joka on enemmän, kuin pelkkä epämiellyttävä tuntemus. Tuntemuksen ohella kokemukseen kuuluu erilaisia tunteita, uskomuksia ja asenteita sekä elämäntilanne.

- Suurin huolenaihe ei olekaan kipu, vaan se, kuinka yksilö siihen reagoi ja minkä merkityksen hän sille antaa, Ojala tiivistää.

- Kokemukseen liittyy aina merkitys, eli mitä kielteisempi on merkitys, sitä vaikeampaa on elää kivun kanssa. Merkityksen kysyminen on ratkaiseva tekijä kokemuksen ymmärtämisen ja hoidon onnistumisen kannalta, hän lisää.

Kroonista kipua voidaan harvoin parantaa kokonaan, vaan se on kuten muutkin krooniset sairaudet, jonka kanssa voi oppia elämään. Oppimisessa auttaa eniten muuttamalla omaa suhtautumista kipuun. Kipu ei yksin tee elämästä kurjaa, eikä kivuttomuus takaa onnellisuutta. Hyväksyessään kivun yksilö hyväksyy samalla itselleen uuden identiteetin, joka on armollisempi ja sallivampi itseä ja koko elämää kohtaan.

Poikkitieteellisyys tarkoittaa syvempää ymmärrystä

Kroonisen kivun hoitosuosituksissa suositellaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista, mutta Ojalan mukaan tämä ei kuitenkaan toteudu käytännön toiminnassa. Tutkimusten mukaan ainoastaan 2 % kroonista kipua potevista on kipuun erikoistuneen ammattilaisen hoidossa. Vastaavasti 70 %:lla hoito on joko riittämätöntä tai heitä ei hoideta ollenkaan. Kroonista kipua hoidetaan oireena jostakin vammasta tai poikkeavuudesta, vaikka kivun aiheuttajaa ei aina pystytä nimeämään. Hoito on pääsääntöisesti lääkehoitoa, vaikka sen teho on useissa tutkimuksissa osoitettu riittämättömiksi. Fysioterapia, lääkehoito ja muut perinteiset hoitokeinot eivät siis aina riitä: ne eivät poista kipuun liittyviä keskeisiä tekijöitä, kuten siihen liittyviä uskomuksia, opittua käyttäytymistä, käsityksiä itsestä, huolta tulevaisuudesta, hätää ja surua.

Krooninen kipu on monimutkainen kokemus, jonka selittäminen ja ymmärtäminen edellyttävät eri tieteenalojen aitoa yhteistyötä. Perinteisesti kipua on pidetty vain lääketieteeseen kuuluvana, mutta kipu on myös mm. fysioterapian, psykologian, hoitotieteen ja filosofian tutkimuskohde. 

2 varastossa

Lisätiedot