The dynamics of foreign versus second language development in Finnish writing

5,00 

Tilma, Corinne
978-951-39-5868-8; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (233)
2014

Corinne Tilmanin väitöstutkimus kartoittaa kielen alkeiden oppimista ja kehitystä kahdessa erilaisessa ympäristössä. Hän vertaili suomea ”vieraana kielenä” maamme ulkopuolella opiskelevia ja ”toisena kielenään” (S2) maassamme suomea opiskelevia. Tutkimuksessa seurattiin kielen kompleksisuuden ja virheettömyyden muutoksia.

Tutkimus on ensimmäinen dynaamisten systeemien teoriaan (DST) pohjautuva pitkittäistutkimus suomen kielen oppimisesta. Se tuo uutta tietoa ja näkökulmia kielenoppimisen tutkimukseen, sillä suomen kielen alkeita vieraana ja toisena kielenä opiskelevien välisiä kielen kehityksen eroja ei aiemmin ole vertailtu vapaamuotoisia tekstejä analysoimalla. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa opetuksessa.

DST:n oletuksena on, että kaikki vaikuttavat tekijät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Hollannissa tätä teoriaa ja siihen nojaavia menetelmiä on ryhdytty soveltamaan uuden kielen oppimiseen.

Tilma seurasi neljää suomea vieraana kielenä opiskelevaa, jotka suorittivat Hollannissa suomen kielen kurssin. Siinä pääpaino oli kieliopin opetuksessa. Vastaavasti neljä S2-opiskelijaa osallistui Suomessa yliopiston järjestämälle kielikurssille, jolla painotettiin kielen käyttöä. Aineistona tässä yhden lukuvuoden kestäneessä tutkimuksessa käytettiin opiskelijoiden viikoittaisia vapaamuotoisia kirjoitelmia annetuista aiheista.

Tutkimuksessa etsittiin ensin uuden kielen omaksumiseen liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja kahden opiskelijaryhmän tekstejä vertaamalla. Seuraavaksi keskityttiin lauserakenteen ja taivutuksen kehityksessä ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa tutkimuksen aikana esiintyneisiin eroihin. Niiden määrittämiseksi ryhmistä valittiin kaksi ”avainoppijaa”.

Hollannissa opittiin suomea virheettömämmin

Ryhmätutkimuksen mukaan suomea vieraana ja toisena kielenä opiskelevat ryhmät olivat monessa suhteessa samanlaisia. Sijamuotojen käytössä ja niihin liittyvissä kompleksisuus- ja virheettömyystasoissa oli kuitenkin merkitseviä eroja. Suomea Hollannissa vieraana kielenä opiskelevan ryhmän jäsenet käyttivät suomea virheettömämmin kuin S2-ryhmä.

Avainoppijatutkimuksessa kartoitettiin yleisiä ja yksilötason kehitysmalleja. Huolimatta oppijoiden suhteellisen samanlaisesta kehityksestä, heidän välillään oli myös eroavuuksia. Suomea vieraana kielenä opiskelevan kehityksessä näyttää olevan jyrkempiä piikkejä sijamuotovirheiden määrässä. Ylipäätään vieraan kielen opiskelijalla tekstit ovat alusta alkaen kompleksisempia ja virheettömämpiä. Erot voivat johtua opetuksen erilaisista painotuksista esimerkiksi kieliopin tai kielenkäytön suhteen.

Voidaan olettaa, että kielioppipainotteisuus auttaa oppijaa tunnistamaan muodot ja käyttämään niitä aikaisemmin, mutta käyttö saattaa myös johtaa suurempaan määrään sijavirheitä. Käyttöpainotteisuus taas vaikuttaa niin, että S2-oppija oppii hitaammin tunnistamaan ja käyttämään muotoja, mutta kun niin tapahtuu, hän käyttää niitä suhteellisesti oikeammin kuin toisen ryhmän edustaja. Suurin osa näistä eroista kuitenkin hävisi tutkimuksen loppua kohti - kaksi avainoppijaa näyttivät lähentyvän toisiaan, vaikkakaan eivät täysin. S2-oppijan virheiden kokonaismäärä pysyi suurempana yhden lukuvuoden kestäneen tutkimuksen aikana.

 

13 varastossa

Lisätiedot