Terrains of struggle

5,00 

The Finnish forest industry cluster and corporate community responsibility to Indigenous Peoples in Brazil
Myllylä, Susanna
978-951-39-6265-4; 1457-1986
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in business and economics (160)
2015

Moniäänisyyttä yksipuoliseen talouskeskusteluun

Myllylä selvitti väitöstutkimuksessaan miten Suomen metsäklusteriin kuuluvat yritykset toteuttavat yhteiskuntavastuuta suhteessa ulkoisiin sidosryhmiin eli kolmeen intiaaniryhmään Brasilian atlanttisella rannikolla. Alueelle on muodostunut laajoja, alati kasvavia selluntuotantoon muodostettuja eukalyptusplantaaseja alkuperäiskansojen territorioiden naapurustoon sekä osittain niiden alueille.

Tutkimus syventää ymmärrystä kansainvälisten yritystemme, etenkin Stora Enson, Metson ja Pöyryn, paikallisista toimintaympäristöistä globaalissa Etelässä. Tieto Brasilian maakiistojen luonteesta, yritysten vaikutuksista yhteisöihin, tai se yhteiskunnallinen hinta, jolla suomalaisia liikevoittoja saavutetaan, tavoittaa harvoin ellei ollenkaan suomalaisen talous­journalismin ja -keskustelun. Myllylä peräänkuuluttaakin moniäänisyyttä talouskeskusteluihin.

Intiaanit haluavat maaoikeuksiensa toteutuvan

Myllylä esittelee yrityksen yhteisövastuun käsitteen. Hän selvitti kentällä Brasiliassa alkuperäiskansojen antamia merkityksiä ns. vastuulliselle yritykselle.

- Yhteisön maaoikeuksien tunnustaminen perinteiseen territorioonsa sekä valtion että yritysten taholta koettiin haastateltavien parissa kaikkein tärkeimmäksi ja pikaisimmaksi toimenpiteeksi. Kiistanalaiset maakysymykset jäivät kuitenkin yritysten puolelta ratkaisematta eikä niitä otettu selkeästi esille toiminnassa tai yritysraportoinnissa, Myllylä huomasi.

Brasiliassa yritysten yhteiskuntavastuukysymykset suhteessa paikallisväestöön ilmenivät etenkin territoriaalisina kamppailuina sekä retorisella että myös fyysisellä tasolla. Suomalaisyritysten koetinkivenä on ollut niiden operatiivinen ympäristö, etenkin brasilialaisen kumppanin Fibrian/ Aracruzin epäeettinen toiminta, johon suomalaisyritykset eivät ole tehneet selvää pesäeroa. Myllylä nostaa esiin kysymyksen yritysten asettamien rajojen merkityksestä sen suhteen, mitkä asiat ne katsovat kuuluvan vastuunsa piiriin.

- Suomalaisyritykset eivät ole ottaneet toiminnassaan huomioon alkuperäiskansojen oikeuksia laajasti turvaavaa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä sekä ohjeistuksia, Myllylä toteaa.

Yritysten hyväntekeväisyyden seuraukset eivät ole aina pelkästään positiivisia

Suomalaisyrityksillä on merkittävä välitön ja välillinen kehitysvaikutus Brasilian kylissä. Myllylä kritisoi tapoja, joilla yritykset harjoittavat yhteiskunta­vastuutaan ja hakevat hyväksyttävyyttä niin Brasiliassa kuin Suomessa. Brasilian tapauksessa tätä oli haettu hyväntekeväisyyden avulla, millä puolestaan oli ollut yhteisöjä sekä niiden maaliikettä kahtiajakava vaikutus. Yritysten harjoittama hyväntekeväisyys ja sen laatu näyttäytyykin varsin epämääräisenä, harmaana alueena, joka ansaitsee sekä lisätutkimusta että tarkempaa seurantaa.

Malli ennaltaehkäisee konflikteja

Suuryritysten ja paikallisyhteisöjen vuorovaikutuksessa vallitsee yleensä epäsymmetrisiä valtasuhteita, joiden analysoimiseksi ja ymmärtämiseksi sekä myös käytännön tilanteiden hallintaa varten Myllylä kehitti tiekartaksi yritysten yhteisövastuun kehämallin.

Mallin hierarkia perustuu tutkimuksen johtopäätökseen, jonka mukaan yritysten tulisi lähestyä paikallisyhteisöjä huomioimalla ensin niiden priorisoimat tekijät, kuten lainsäädännössä ja suosituksissakin viitatut territoriaalislähtöiset intressit, ja hyväntekeväisyyteen kuuluvien toimintojen tulee seurata vasta seuraavassa vaiheessa - muussa tapauksessa yrityksen toiminta voi muodostua epäeettiseksi.

7 varastossa

Lisätiedot