Students’ physical activity, physical education enjoyment, and motivational determinants through a three-year school-initiated program

5,00 

Gråstén, Arto
978-951-39-5713-1; 0356-1070
University of Jyväskylä.
Studies in sport, physical education and health (205)
2014

Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden on havaittu vähenevän useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Sotkamossa asian korjaamiseksi käynnistettiin Liikkumisesta kansalaistaito -ohjelma keväällä 2010. Hankkeen tavoitteena oli ensisijaisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä elintapojen muuttaminen terveellisempään suuntaan.

Gråstén tutki väitöksessään 5−9-luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden ja viihtymisen muutoksia sekä viihtymisen ja liikuntamotivaation yhteyttä liikuntatunneilla kolmen kouluvuoden ajan. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin itseraportoidun ja objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden yhteyttä sekä päivittäisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuuttia päivässä) saavuttaneiden koululaisten määrää.

Tulokset osoittivat, että koululaisten fyysinen aktiivisuus säilyi suhteellisen samalla tasolla tutkimusjakson ajan, kun kontrolliryhmän aktiivisuus väheni. Fyysisen ja psyykkisen kouluympäristön muokkaaminen (koulupäivän rakenne, pidennetyt välitunnit, liikuntasalin välituntikäyttö, välituntisarjat ja liikuntavälineet, fyysisen pätevyyden ja onnistumisten tukeminen liikuntatunneilla) lisäsivät koululaisten fyysistä aktiivisuutta kontrolliryhmään verrattuna.

Hankkeeseen osallistuneet oppilaat viihtyivät paremmin liikuntatunneilla kuin kontrolliryhmän oppilaat. Alakoulun poikien itseraportoidussa ja objektiivisesti mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa havaittiin eroja kevään 2013 mittauksessa. Kun pojat arvioivat itse omaa liikkumistaan, he saivat korkeamman tuloksen kuin mitattaessa liikkumista objektiivisella liikunta-aktiivisuusmittarilla.

Kouluympäristön muokkaaminen innostaa liikkumaan

Tuloksista nousi myös huolestuttavia havaintoja, sillä noin kolmasosa yläkoululaisten viikoittaisesta aktiivisuudesta kertyi vain kahden liikuntatunnin aikana, mikä viittaa vähäiseen vapaa-ajan liikuntaan. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuus lisääntyi kuitenkin tutkimuksen aikana. Keväällä 2010 vähintään tunnin päivässä rasittavaan liikuntaan osallistui 11 % tytöistä ja 19 % pojista. Vastaavasti 24 % tytöistä ja 33 % pojista ilmoitti liikkuvansa vähintään 60 minuuttia päivässä keväällä 2013. Fyysisesti aktiivisten määrän lisääntyminen on tuntuva, sillä esimerkiksi WHO:n koululaiskyselyssä 2010 vain 17 % suomalaistytöistä ja 28 % pojista saavutti päivittäisen liikuntasuosituksen.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että monipuolisen välituntitoiminnan lisääminen ja kouluympäristön muokkaaminen fyysistä aktiivisuutta tukevaksi innostaa oppilaita liikkumaan. Koululiikunnan sisältöjä tulisi kehittää yhä enemmän viihtymistä edistäviksi ja kaikille oppilaille tulisi kyetä tarjoamaan kyvykkyyden kokemuksia. Lisäksi välituntitoiminnan tulisi olla sellaista, johon voi itse vaikuttaa. Erityisesti fyysisesti aktiivisten tyttöjen määrä lisääntyi hankkeen aikana. Jatkossa suurin haaste on koululaisten fyysisen aktiivisuuden ja liikuntamotivaation säilyttäminen sekä lisääminen, etenkin kouluajan ulkopuolella.

Abstract

Patterns of physical activity in adulthood are often established during adolescence, making this an important period for promoting physical activity. To address this, the Sotkamo Physical Activity as Civil Skill Program was implemented to increase children's and youth' physical activity on a daily basis. The purpose of this study was to examine the effects of program on Grade 5 to 9 students' physical activity and enjoyment. Furthermore, the relationship between self-reported and objectively measured physical activity, the relationship between exercise motivation and physical education enjoyment, and the percentages of students who engag

10 varastossa

Lisätiedot