Sosiaalityön ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen arviointitutkimus

Hietamäki, Johanna; Kantola, Heli; Mäntysaari, Mikko
978-951-39-3880-2; 1795-8563
Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Sosiaalityön julkaisusarja (7)
2010

Tutkijat Johanna Hietamäki ja Heli Kantola esittelivät sosiaalityön ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen arviointitutkimuksen keskeisiä tuloksia 7.6. Jyväskylän yliopistossa. Sosiaalityön ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen käyneitä sosiaalityöntekijöitä on Suomessa nyt noin 200 henkilöä. Koulutus alkoi vuonna 2000 ja se jatkuu edelleen. Ovatko koulutukselle asetetut tavoitteet toteutuneet? Missä koulutus on onnistunut ja mitkä ovat sen suurimmat kehittämistarpeet? Professori Mikko Mäntysaari luonnehtii koulutusta sosiaaliseksi innovaatioksi.

Tämä on ensimmäinen sosiaalityön ammatillisen lisensiaatinkoulutuksesta tehty arviointitutkimus. Tutkimus on kattava sekä tarkastelunäkökulmaltaan että aineistoltaan. Arviointia varten on muodostettu kokonaisvaltainen arviointimalli, joka pohjautuu mm. realistiseen arviointitutkimukseen.

Tutkimuksen mukaan puolet osallistujista on valmistunut. Koulutuksen onnistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä oli se, kuinka hyvin työnantaja tuki opiskelua, opiskelijan urasuuntautuneisuus sekä tutkimuksen tekemiseen saatu ohjaus. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä koulutuksen käytännön toteutukseen, erityisesti sosiaalityön asiantuntijuutta koskevaan osaan. He olisivat halunneet tutkimuksen tekemiseen paremmin tukea ja jo aikaisemmassa vaiheessa.

Koulutus oli vaikuttanut osallistujien urakehitykseen. Noin puolet koulutetuista oli vaihtanut työpaikkaa ja suuri osa koki koulutuksen vaikuttaneen työpaikan vaihtamiseen. Tulos oli toisaalta ristiriitainen: koulutuksen tavoitteena oli, että opiskelijat kehittäisivät sosiaalityötä lähellä asiakastyötä, mutta monet lähtevätkin siitä pois. Tutkimuksen tulokset herättivät kysymyksen, mahdollistaako asiakastyössä tehtävä sosiaalityö työn tutkimisen ja kehittämisen työpaikalla. Osalle valmistuneista opiskelijoista koulutuksen suorittaminen nosti palkkaa 30-1200 €/kk, keskimäärin 500 €.

Koulutuksen koettiin auttaneen parhaiten ammattitaidon syventämisessä, tiedon lisäämisessä ja tutkimuksen tekemisessä. Eniten opiskelijat kokivat lisensiaatintutkimuksen hyödyn¬täneen tutkimuksen mukanaan tuoman tiedon ja sen työhön hyödyntä¬misen muodossa. Noin puolet opiskelijoista koki, että tutkimus auttoi kehittämään sosiaalityötä työpaikalla, työyhteisö hyötyi tutkimuksesta ja tutkimustyössä aloitettu kehittä¬mistyö jatkui omassa työssä myös koulutuksen jälkeen. Hyöty oli suurempi silloin, jos työnantaja mahdollisti tutkimuksen liittämisen osaksi työtä.

Koulutuksen kehittämiseksi annettiin kaiken kaikkiaan 15 suositusta. Keskeisen haaste on, miten aikaisempaa useampi opiskelija voisi tutkimuksen keinoin edistää varsinkin asiakas- ja esimiestyön parantamista. Tutkimuksen ohjaamiseen ja koko koulutuksen tulisi tukea vahvemmin tutkimuksen tekemistä, että entistä useampi valmistuisi.