Social movements and Bourdieu

5,00 

Class, embodiment and the politics of identity
Husu, Hanna-Mari
978-951-39-5527-4; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (488)
2013

Hanna-Mari Husun väitöskirjassa käsitellään Pierre Bourdieun sosiologian soveltamismahdollisuuksia uusien yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksessa ja keskeisissä liiketeorioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä ratkaisemaan Bourdieun sosiologian avulla liiketutkimuksen keskeisiä ongelmakohtia ja dualismeja, kuten kysymykset rakenteen ja toimijuuden, objektivismin ja subjektivismin sekä materiaalisen ja ideaalisen välisistä suhteista erityisesti identiteettiliikkeiden (esimerkiksi feministinen liike, etnisten vähemmistöjen liikkeet sekä LGTBQ-liike) kontekstissa.

Tutkimus esittää, että Bourdieu on hyödyllinen identiteettiliikkeiden tutkimukselle erityisesti kahdesta syystä, joista ensimmäinen mahdollistaa yhteiskunnallisen luokan tarkastelun suhteessa identiteettiliikkeisiin. Identiteettiliikkeiden synty länsimaissa 1960-luvulta lähtien merkitsi, että protestoijat eivät nähneet luokkaan liittyvää sortoa pääasiallisena yhteiskunnallisen epätasa-arvon lähteenä. Luokka-aspekti katosi yhteiskunnallisten liikkeiden analyysistä, vaikka uudet yhteiskunnalliset liikkeet koostuivat pääosin keskiluokkaisista, korkeasti koulutetuista toimijoista. Husu esittää väitöskirjassaan, että luokka voidaan ymmärtää resurssina. Mitä enemmän identiteettiliikkeillä on keskiluokkaan liittyviä taloudellisia, kulttuurillisia, sosiaalisia ja symbolisia resursseja, sitä paremmat edellytykset niillä on ajaa tärkeiksi katsomiaan asioita ja tulla nähdyksi legitiimeinä toimijoina. Bourdieulainen lähestymistapa luokkaan ja liikkeisiin ehdottaa, että luokka vaikuttaa siihen, miten poliittinen tai sosiaalinen protesti hahmotetaan ja toteutetaan ja miten luokkaa voidaan käyttää aseena identiteettiin liittyvien intressien ajamiseen.

Toiseksi bourdieulainen lähestymistapa kontekstualisoi identiteettiliikkeet sellaiseen vallanteoriaan, joka huomioi jokapäiväisen elämän käytännöt valtarakenteiden uusintamisessa. Bourdieun vallan teoriassa yksilöt ja ryhmät tuottavat valtarakenteet jokapäiväisissä ja arkisissa ruumiillistuneissa käytännöissä heidän sitä tiedostamattaan. He voivat siten omaksua itselleen epäedullisia käytäntöjä, ajattelu- ja hahmottamisen tapoja sekä tuntemuksia, jotka ylläpitävät valtasuhteita. Identiteettiliikkeet voivat toimia eräänlaisena kollektiivisena kognitiivisena terapiana, koska ne voivat purkaa toimijoille haitallisten ajatustottumusten ja käytäntöjen taustalla olevia kognitiivisia ja emotionaalisia skeemoja. Identiteettiliikkeiden tuottamat uudet diskurssit ja symbolit voivat muuttaa kognitiivisia ja emotionaalisia rakenteita mahdollistaen uudet näkemisen, hahmottamisen ja ymmärtämisen tavat.

 

5 varastossa

Lisätiedot