”Riittää, kun saa selvää”

5,00 

Vieraalla aksentilla tuotettu suomi nuorten arvioimana
Leinonen, Anne
978-951-39-6447-4; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (275)
2015

Tutkimuksessa on tarkasteltu maahanmuuttajien puhuman suomen vierasta aksenttia ja sen vaikutusta puhujan arviointiin sekä nuorten käsityksiä hyvästä suomesta. Arvioijina oli yhteensä 153 helsinkiläistä ja kainuulaista ammattikoulussa opiskelevaa nuorta.

Sekä nuorten kotipaikkakunta että vieraan aksentin voimakkuus olivat yhteydessä siihen, miten puhujaa arviointiin. Erityisesti kotipaikkakunta vaikutti tulokseen: helsinkiläisten arviot olivat myönteisemmät kuin kainuulaisten. Puheen perusteella arvioitiin mm. puhujan koulutus, työssäkäynti, miellyttävyys ja ystävällisyys. Vieraan aksentin voimakkuuden helsinkiläiset ja kainuulaiset nuoret arvioivat pääosin yhteneväisesti viiden eri äidinkieltä puhuvan miehen puheessa.

Aksentin vaikutus tulokseen on huomionarvoista. Arvioitavat kohteet liittyvät erityisesti siihen, miten hyvin puhujien oletetaan täyttävän sosiaalisen integraation vaatimukset. Aksentin laukaisemat stereotypiat voivat vaikuttaa esimerkiksi siten, että vieraalla aksentilla tuotetusta puheesta saa vaikutelman heikosti koulutetusta tai epäluotettavasta henkilöstä. Arviointi on yhteydessä sekä arvioijan ennakkokäsityksiin että puheen ominaisuuksiin. Myös arvioijan kotipaikalla oli merkitystä, mikä voi olla seurausta siitä, että helsinkiläisillä nuorilla on enemmän kokemusta suomea toisena kielenä puhuvista henkilöistä.

Tutkimuksen perusteella aksentin voimakkuuden arvioinnissa kuulijoita ohjaavat samankaltaisen ääntämisnormit ja käsitykset siitä, millaista ”oikein puhuttu suomi” on. Eri puhujien aksentit arvioitiin eri tavoin. Tulos viittaa siihen, että kuulijoilla on yhteneväinen käsitys siitä, millainen aksentti koetaan melko neutraaliksi tai erityisen poikkeavaksi.

Arabiaa äidinkielenään puhuvan aksenttia pidettiin heikoimpana ja swahilia äidinkielenään puhuvan voimakkaampana. Erot puhujien välillä voivat johtua sekä äidinkielen vaikutuksesta että puhujan yksilöllisistä puheen ominaisuuksista. Arvioijien mukaan hyvä suomi on selkeää ja siitä ”tietää kuka tekee ja mitä”.

Vieras aksentti syntyy sekä puhujan ääntämisestä että kuulijan havainnosta. Aksentti on suurimmalla osalla toisen kielen oppijoista pysyvä ominaisuus ja siten luonnollinen osa puhetta. Suomen kielen opetuksessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota ääntämisen opettamiseen, koska epäselvä puhe voimistaa aksentin vaikutelmaa ja heikentää kuulijan halua ymmärtää puhujaa.

Aksentin herättämät stereotyyppiset käsitykset vaikuttavat puhujan arviointiin esimerkiksi rekrytointitilanteissa. Onkin tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa ja ammattitaitonsa monipuolisesti aksentista huolimatta.

 

14 varastossa

Lisätiedot