Rethinking visual art practice in relation to well-being

5,00 

A conceptual analysis
Jaatinen, Päivi-Maria
978-951-39-6239-5; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (256)
2015

Päivi-Maria Jaatinen selvitti väitöstutkimuksessaan taide- ja hyvinvointitoiminnan kansainvälisessä tutkimuksessa käytettäviä käsitteitä ja niiden merkitystä monitieteisestä näkökulmasta. Jaatinen havaitsi, että käsitteiden käyttö ja niiden ymmärtäminen oli osin epäjohdonmukaista. Sekä visuaalisten taiteiden että hyvinvoinnin käsitteitä käytettiin usein yleistävässä merkityksessä, eikä hyvinvoinnin käsitettä pyritty tarkastelemaan subjektiivisen tai psykologisen hyvinvoinnin viimeaikaisen tutkimuksen kautta. Myös taiteentutkimukselliset lähtökohdat jäivät usein liian vähälle huomiolle. Visuaalisten taiteiden hyödyntäminen hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa erityisesti sosiaali- ja terveystieteiden aloilla edellyttäisi lisää taiteellisen toiminnan käsitteiden ja prosessien ymmärtämistä.

Kriittisen arvioinnin ja käsiteanalyysin pohjalta Jaatinen rakensi uuden teoreettisen ja käsitteellisen viitekehyksen, joka sisältää taiteen tutkimukseen ja psykologiaan liittyvien eri näkökulmien tarkastelua. Pohjautuen erityisesti Alan Watermanin ja Veronika Hutan viimeisimpiin teorioihin, eudaimonia ja hedonia yhdistetään väitöskirjassa taidetoimintaan psykologisina tutkimuskäsitteinä. Eudaimonia ymmärretään siten muun muuassa persoonalliseen kasvuun ja itsensä toteuttamiseen ja hedonia subjektiivisiin kokemuksiin liittyvinä hyvinvoinnin psykologian käsitteinä taidetoiminnan yhteydessä.

Uudessa, tutkimukseen suunnitellussa viitekehyksessä kiinnitetään huomiota taidetoiminnan fasilitointiin, toiminnan ympäristöön, taideaktiviteettien sisältöön ja teosten tulkintatapoihin. Osallistujan motivaatio, persoonallisen ilmaisun mahdollisuus ja kokemuksellisuus nostetaan tärkeiksi tutkimuskohteiksi. Analyysin johtopäätöksenä on, että visuaalisen taidetoiminnan arvioitu merkityksellisyys, englanniksi 'meaningfulness', tulisi olla suuremmassa roolissa taide- ja hyvinvointitutkimuksessa.

- Väitöskirjani suosittelee kiinnittämään huomiota siihen, kuinka hyvinvointia voidaan tutkia visuaalisessa taidetoiminnassa siten, että käytetään ajankohtaisia näkemyksiä psykologisesta hyvinvoinnista ja positiivisesta psykologiasta. Se tarjoaa taiteilijoille, suunnittelijoille ja tutkijoille uuden näkökulman siihen, millä tavalla monitieteistä tutkimusta voidaan tulevaisuudessa tehdä, Jaatinen toteaa.

Väitöskirjan tuloksista on hyötyä hyvinvointiin liittyvien taideaktiviteettien tutkimuksessa taide- ja kulttuurikentän lisäksi myös sosiaali- ja terveyssektorilla sekä laajemmin vapaa-aikaan liittyvässä tutkimustoiminnassa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös taide- ja muotoilualan korkeakoulutuksessa.

 

10 varastossa

Lisätiedot