Resurssiperustainen yritysyhteistyö pienten palveluyritysten verkostossa

5,00 

Tapaustutkimus matkailualan verkostosta
Haapakoski, Markku
978-951-39-5378-2; 1457-1986
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in business and economics (132)
2013

Matkailuorganisaatiot ja alaan liittyvät yritykset ovat luontaisesti mukana erilaisissa verkostoissa. Tyypillinen verkosto muodostuu matkakohteen eri toimijoista. Osallistumalla yhteistyöhön paikalliset toimijat saavuttavat sellaista lisäarvoa tai kyvykkyyttä, mitä ne yksin toimiessaan eivät saavuttaisi. Asiakkaalle tarjottava matkailutuote on lähes poikkeuksetta monen toimijan yhteistyön tulos. Matkailutarjonnan kompleksisuus ja pirstaloituneisuus lisäävät yritysten välistä yhteistyötä.

Tutkimus on laadullinen single case -tapaustutkimus. Tutkimuksen case-aineisto on koottu matkailualalla toimivan vapaa-aikakeskuksen kärkiyritysvetoisesta verkostosta, jonka yritykset saavat pääasiallisen toimeentulonsa majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelutoiminnasta. Tutkimuksessa on haastateltu kärkiyrityksen avaintoimijoita ja verkostoon kuuluvan yrityksen jokaista yrittäjää tai yrityksen verkostoyhteistyön vastuuhenkilöä.

Markku Haapakosken väitöstutkimus tuo uutta argumentaatiota verkostoitumisen puolesta. Tutkimuksen perusteella saaduissa vastauksissa korostuivat resurssien erilaistamisen ja yhdistämisen avulla saavutettava ydinosaaminen, veturiyrityksen merkitys ja johdon osaaminen. Myös resurssien hankinta, vallitseva yrityskulttuuri, sitoutuminen ja kyky omaksua uutta ovat tekijöitä, jotka saavat aikaan suorituskykyeroja. Oleellista johdon näkökulmasta on havaita ne resurssien yhdistelmät, jotka luovat suorituskykyeroja. Vastaavasti luottamus toimii verkoston ”liima-aineena”. Veturiyrityksen arvot ohjaavat myös kumppaneiden toimintaa ja vaikuttavat verkoston palvelukulttuurin syntymiseen.

Informaatiovirralla luodaan verkostopääomaa

Verkoston informaatiovirralla ja sen oikea-aikaisuudella on merkitystä. Verkoston tiedon siirrosta ja tiedon hallinnasta voi kehittyä resurssivaranto, jota kilpailijoiden on vaikea havaita tai vaikea kopioida. Verkoston johdon tulee ymmärtää resurssien välinen dynamiikka. Monitahoista riippuvuusjärjestelmää, jossa resurssit ovat modulaarisia ja liikkuvia, ei voi johtaa tiukkojen sääntöjen, vaan yhteisten arvojen, tavoitteiden ja avoimuuden avulla. Johdon ajattelutapa ja toiminta, jossa koko verkosto ymmärretään resurssina, kannustaa keskijohtoa ja henkilöstöä osallistumaan verkostoyhteistyöhön. Dynaamisessa ympäristössä osaaminen kasautuu, jota kilpailijoiden on vaikea havaita. Suhteiden sosiaalinen monimuotoisuus vaikeuttaa havaitsemista. Kyky yhdistää tietoa uudella tavalla on kollektiivista kyvykkyyttä, ns. verkostopääomaa, jonka avulla saavutetaan lisäarvoa ja kilpailuetua koko verkostolle.

Tulevaisuudessa matkailu- ravitsemis- ja vapaa-ajan palvelun yrittäjältä tai toimivalta johdolta edellytetään toimialan liiketoiminnan hallitsemisen lisäksi strategista verkosto-osaamista ja valmiutta ymmärtää resurssiperustaisia eri yhteistyömuotoja esimerkiksi tuotekehityksen osalta. Pienelle ohjelmapalveluyritykselle verkosto voi toimia resurssina ns. kyvykkyysalustana. Kyvykkyysalusta toimii vipuvoimana, joka mahdollistaa resurssien monipuolisen käytön ja luo tulevaisuuden mahdollisuuksia. Verkostoyhteistyö tarjoaa mahdollisuuden kasvuun. Toimialan näkökulmasta yhteistyömuodot, joissa panostetaan avainresursseihin ja pitkäkestoiseen verkostoyhteistyöhön ovat menestymisen edellytys.

 

8 varastossa

Lisätiedot