Professional communicative repertoires and trajectories of socialization into global working life

5,00 

Räisänen, Tiina
978-951-39-5469-7; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (216)
2013

Englanti on globaalin työelämän kieli, ja se nähdään nykyään jopa itsestään selvänä työkaluna; monesti kuullaan väitettävän, että ”kaikkihan sitä osaa”. Englannin kielen taito voi auttaa työuralla, mutta puutteet siinä voivat myös haitata työntekoa. Tiina Räisänen on väitöstutkimuksessaan seurannut viittä suomalaista insinööriä yli kuuden vuoden ajan, kun he siirtyvät ammattikorkeakouluopiskelijoista ulkomaan työharjoittelun kautta globaaliin työelämään. Räisänen on haastatellut insinöörejä heidän kokemuksistaan englannin käytöstä, tarkastellut heidän englannin käyttöään työtilanteissa ja tutkinut heidän ammatillisten viestintärepertuaariensa rakentumista.

Arastelu vaihtuu voittajafiilikseen

Aluksi insinööriopiskelijat peilaavat omaa englannin taitoaan koulumenestykseen, eikä oma ääntäminen, kieliopin osaaminen ja sanavarasto vastaa koulussa omaksuttuja tavoitteita. Kynnys puhua on korkea. Ulkomaan työharjoittelun myötä tilanne muuttuu, kun vertailukohteeksi vaihtuvat toiset englantia ei-äidinkielenään puhuvat, joiden kanssa ollaan samalla lähtötasolla. Insinöörit huomaavatkin pärjäävänsä englannin taidoillaan, jolloin onnistumiset tuovat ”voittajafiiliksen”.

- ”Ei oo mitään syytä nöyristellä siinä” on yhden projektijohtajan oiva kehotus suomalaisille, joiden tulisi arvostaa omaa kielitaitoaan enemmän. Kun insinöörit sosiaalistuvat työelämään, saavat kokemusta ja tulevat tietoisemmiksi erilaisista tavoista käyttää englantia, heidän käsityksensä kielenkäytön normeista muuttuvat. Pääasia on, että työ tulee tehdyksi, toteaa Räisänen.

Kaikki keinot käyttöön

Tutkimuksessa keskityttiin kahteen johtotehtävissä toimivaan avaintutkittavaan, joiden työnantajayritykset toimivat Kiinassa. Heille haasteita tuotti erityisesti kiinalaisten puhuman englannin ymmärtäminen ja yhteisymmärryksen saavuttaminen. Räisänen havaitsi kasvokkaisviestinnän tärkeyden, vaikka myös sähköpostit ja chatit ovat ahkerassa käytössä.

Räisänen analysoi suomalaisten ja kiinalaisten välistä kasvokkaisviestintää sekä kielellisten valintojen että ei-kielellisen toiminnan tasolla. Kun yhteisymmärrys pyritään saavuttamaan, keskustelukumppanit hyödyntävät mm. kieltä, eleitä, työkaluja ja kuvia. Insinöörit korostivat kielen yksinkertaisuutta, sillä on ”ihan turha ruveta mitään hienoja sanoja sinne heittelemään”, kuten eräs tutkittavista tilannetta kuvaa. Omaa kielenkäyttöä on mukautettava työtilanteen ja keskustelukumppanin taitojen mukaan. Englannin käyttö voi tällä tavoin tuntua rajoittuneelta, mikä Räisäsen mukaan voi aiheuttaa kokemuksen kielitaidon taantumisesta.

Räisänen korostaa, että työelämässä myös opitaan jatkuvasti sekä kieltä että työtä, jolloin kieli- ja viestintätaidosta puhuttaessa onkin tärkeää ottaa huomioon kokonaisuus: millaisessa asemassa ja tilanteissa työntekijä toimii ja tarvitsee englantia ja mitä muita viestinnällisiä keinoja on käytettävissä. Työtilanteissa korostuu taito käyttää sopivia keinoja tilanteen vaatimalla tavalla, rakentaa yhteisymmärrystä mm. asioita selittämällä ja toistamalla ja vastapuolen ymmärrystä tarkistamalla sekä erilaisten työ- ja toimintatapojen ja kulttuurien tuntemus. Myös sosiaaliset taidot, kuten ihmisten välisten suhteiden hallinta, ovat tärkeitä.

- Insinöörit tarvitsevat työssään hyvin monipuolisen valikoiman taitoja. Koulutus luo pohjan kielitaidolle, mutta viestinnän periaatteet omaksutaan työelämässä. Se, puhuuko kieliopillisesti oikein, on toissijaista. Nämä tulokset antavat eväitä työelämän kielikoulutuksen suunnitteluun, Räisänen tiivistää.

 

14 varastossa

Lisätiedot