Physiological responses and mood states after daily repeated prolonged exercise

2,00 

Väänänen, Ilkka
951-790-182-8; 0357-2498
LIKES Research Center for Sport and Health Sciences / Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
LIKES Research Reports on Sport and Health / Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (160)
2004

Ilkka Väänäsen väitöskirja osoittaa, että aikaisemmin liikuntaa säännöllisesti harrastanut työikäinen mies sietää hyvin perättäisinä päivinä tapahtuvia 3-8 tunnin marssi- ja hiihtosuorituksia ja voi turvallisesti osallistua tällaisiin massaliikuntatapahtumiin ilman pitkäaikaisia haittavaikutuksia. LIKES-tutkimuskeskuksessa (Jyväskylä) ja Sotilaslääketieteenlaitoksella (Helsinki) tehdyn tutkimuksen tuloksia voidaan kestävyysliikuntavalmennuksen lisäksi käyttää mm. sotilaskoulutuksessa.

Liikunnan tiedetään edistävän terveyttä ja päivittäiseksi ”annokseksi” suositellaan vähintään 30 minuutin yhteenlaskettua kuormitusta. Mutta voiko liikuntaa harrastaa liikaa? Tutkimuksessa haluttiin selvittää päteekö toistettuihin liikuntasuorituksiin vanha sääntö ”kohtuus kaikessa”. Miten suomalainen mies selviytyy kehollisesti ja kokemuksellisesti yli 40 kilometrin päivittäisestä kävelystä 10 kilon reppu selässä tai 50 kilometrin päivittäisestä hiihtämisestä.

Hollannin Nijmegenissä järjestetyn “Neljän Päivän Marssin” ja Lahdessa hiihdetyn 2-päiväisen Finlandia-hiihdon yhteydessä seurattiin tapahtumiin päivittäin osallistuneiden yhteensä 28 suomalaisen miehen mielialaa, kipuja, lihaskireyksiä, hiertymiä ja hormonipitoisuuksia sekä verestä että virtsasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäkestoisiin massaliikuntatapahtumiin osallistuvien miesten sopeutumista päivittäin toistettuun teholtaan ja muodoltaan erilaisiin liikuntasuorituksiin sekä niistä palautumista.

Sotilaat marssivat neljänä päivänä yhteensä yli 160 km kymmenen kilon reppu selässään lähes 60 prosentin teholla maksimisykkeestään. Hiihtäjät hiihtivät kahtena päivänä yhteensä 100 kilometriä noin 90 prosentin teholla maksimisykkeestään. Tutkimuksen olettamuksena oli, että näin pitkäkestoinen, useana perättäisenä päivänä toistuva rasitus, heikentäisi jalkojen ponnistusvoimaa ja lisäisi pohkeitten turvotusta. Sukupuolihormonien tuotannon odotettiin heikentyvän ja stressihormonien erityksen lisääntyvän kasaantuvan kuormituksen aikana. Mielialan odotettiin laskevan ja lihaskipujen sekä yleisen väsymyksen tunteen lisääntyvän.

Mitään dramaattista ei kuitenkaan havaittu. Vain yksi hiihtäjistä joutui keskeyttämään kaaduttuaan toisena päivänä. Kaikki muut tutkimukseen osallistuneet suoriutuivat urakastaan lähinnä hiertymillä. Tällaisissa massaliikuntatapahtumissa suurimmalla osalla osallistujista tavoitteena ei ole voitto, vaan osanotto ja kokemukset. Tämän vuoksi vauhti ei onneksi ole suorituksen keskeisin tekijä. Luonnollisesti osallistujat tunsivat itsensä väsyneiksi, mutta muuten mieliala säilyi korkealla. Onhan kuntoliikunta myös sosiaalinen tapahtuma kannustajien merkitystä unohtamatta.

Pitkäkestoiseen liikuntaan valmistautumisen tulisi sisältää harjoittelun ja peruskunnosta huolehtimisen lisäksi myös huolellisia huoltotoimenpiteitä. On muistettava oikea harjoittelun ja palautumisen suhde. Liiallinen viime hetken rasitus on useimmiten enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Varusteet ovat erittäin tärkeässä osassa liikunnassa. Vaelluksilla korostuvat sekä jalkineiden että rinkan sopivuus. Niihin olisikin hyvä totutella etukäteen. Hiertymät ja rakot aiheuttavat helposti hyväkuntoisellekin matkan keskeytymisen.

Kestävyyssuorituksessa tarvitaan hetkellisesti vain vähän voimaa. Tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta lisäävät kuitenkin suuret toistomäärät. Esimerkiksi 165 kilometrin kävelyn aikana otetaan yli 200 000 askelta. Juoksussa alaraajalihaksiin ja -niveliin kohdistuva rasitus lisääntyy kävelyyn verrattuna kolminkertaiseksi jalkaan kohdistuvien törmäysvoimien s

3 varastossa

Lisätiedot