Liikuntataitojen oppiminen ja opettaminen

Telinevoimistelutaidot ja peruskoulun liikunnanopetus
Pehkonen, Mikko
951-39-0595-0; 1456-4092
Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos / Liikuntakasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus
Julkaisuja (2)
1999

Tutkimus on liikuntapedagogiikan väitöskirja, joka selvittää peruskoululaisten telinevoimistelutaitojen tasoa ja kehittymistä, voimistelutaitojen yhteyksiä liikuntakykyisyyteen, voimistelun opetustapahtumaa ja sen yhteyksiä taitojen oppimiseen.

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 1985 - 91 valtakunnallisen koululiikunnan tehostamiskampanjan yhteydessä. Taito- ja liikuntakykytesteillä sekä erilaisilla observointimenettelyillä kerättiin tietoja enimmillään 1242 peruskoulun oppilaan Turun ja Porin sekä Lapin läänistä.

Tytöt olivat poikia parempia tasapainoa ja notkeutta vaativissa voimistelutehtävissä, kun taas pojat olivat parempia ponnistusvoimaa ja yläraajojen lihasvoimakkuutta vaativissa liikkeissä. Telinevoimistelutaidon kokonaistason kehitys noudatteli aiemmissa tutkimuksissa havaittua taitojen ja kunto-ominaisuuksien kehitystä. Telinevoimistelutaitojen säilyminen oli yhteydessä oppilaiden taitotasoon.

Pituudesta ja korkeasta kehon massaindeksistä oli haittaa telinevoimistelutaidoille ja niiden kehittymiselle. Suurimmillaan tämä haitta oli ala-asteen loppupuolella. Liikuntakyvyistä lihaskunto oli selvimmin yhteydessä telinevoimistelutaitoihin. Hyvä kunto liittyi hyviin taitoihin lähes koko peruskoulun ajan.

Opetustapahtumatekijöiden selitysmallissa harjoituksen laadulla oli eniten selitysosuutta voimistelutaitojen parannuksessa. Laadullisesti heikko harjoittelu oli enemmän haitaksi pojille kuin tytöille, ja oli pojilla kohtalokkaampaa ylä- kuin ala-asteella. Opetuksessa laadullisesti heikkoa palautetta oli mahdollista kompensoida hyvällä siirtovaikutuksella ja heikkoa siirtovaikutusta hyvällä palautteella.

Vaikka tutkimusaineiston keruuvaiheessa, 1980-luvun loppupuolella koulun liikunnanopetuksessa oli vallalla perineinen opettajajohtoinen työskentelytapa, johon kuului ketju: näytä, selitä, harjoituta, korjaa virheitä, antavat tulokset taitojen oppimisesta viitteitä toisentyyppisen lähestymistavan merkityksestä. Konstruktivistinen oppimiskäsitys saa tässä tutkimuksessa runsaasti vahvistusta.