Kuvien maaseutu

5,00 

Maaseutumaisemakuvaston luomat mielikuvat suomalaisesta maaseutukulttuurista
Vallius, Antti
978-951-39-5187-0; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (203)
2013

Vallius tarkastelee väitöskirjassaan suomalaisen maaseutumaiseman kuvallista esittämistä ja osoittaa tutkimusaineistossa toistuvien teemojen luovan mielikuvia perinteisestä ja pienimuotoisesta maaseutukulttuurista. Samalla esimerkiksi maatalouden tekninen kehitys jää kuvastossa taka-alalle aiheuttaen ristiriitaisuuksia esitetyn ja todellisen maaseudun välillä. Toisaalta vakiintunut kuvasto edustaa tuttuna ja turvallisena pidettyä käsitystä suomalaisesta maaseutukulttuurista.

Maaseutumaisemalla on ollut olennainen, mutta usein yleiseksi ja erittelemättömäksi jäänyt rooli suomalaiskansallisessa maisemakuvastossa. Tutkimuksessa pyrittiin maaseutumaisemakuvaston jäsentämiseen tarkastelemalla maaseutuaiheista kuvamateriaalia, joka on peräisin vuosien 1845-2007 välisenä aikana julkaistuista maisemakuvakirjoista. Tutkimus keskittyi aineistossa toistuvien kuvateemojen analysointiin, jonka pohjalta selvitettiin, mitä maaseutuun liittyviä aiheita ja kohteita suomalaiskansallisessa maisemakuvastossa on painotettu ja mitkä jätetty sen ulkopuolelle. Useissa tapauksissa kuvastossa toistuvien teemojen alkupisteet olivat johdettavissa taiteen piirissä syntyneisiin kantakuvamaisiin teoksiin.

- Tätä kautta monien perisuomalaisiksi miellettyjen maaseutuaiheiden juuret kytkeytyvät kansainvälisiin taidevirtauksiin ja oman aikansa taiteeseen, Vallius toteaa.

Tutkimus osoittaa, että kuvastossa toistuvat teemat korostavat, jälleenrakennuskauden julkaisuja lukuun ottamatta, perinteisen ja pienimuotoisen maaseutukulttuurin esittämistä. Tähän on kuitenkin päädytty eri aikoina eri syistä. Kuvaston sisältöjä ovat ohjanneet niin taiteen traditiot kuin myös niihin kytkeytyneet eri aikakausina vallinneet historiallispoliittiset tilanteet ja ideologiat. Kuvaston maaseutu kiinnittyy todellisuuteen, mutta kuvallisen esittämisen konventioiden ohjailemana. Tästä huolimatta maaseutumaisemakuvastossa toistuvat kuvateemat luovat kollektiivisia mielikuvia suomalaisesta maaseudusta ja vaikuttavat siitä muodostettuihin käsityksiin, arvoihin ja määritelmiin.

- Kuvien luoma käsitys maaseudusta voi olla hyvin erilainen kuin esimerkiksi nykyaikaisen maanviljelijän käsitys omasta elinkeinostaan ja elinympäristöstään, Vallius huomauttaa.

Valliuksen mukaan kuvaston ja maaseutukulttuuriin olennaisena osana kuuluvan kehityksen välinen suhde muodostuu ongelmalliseksi. Todellisen maaseutukulttuurin muutos ikään kuin kätketään perinteisyyttä ja pienimuotoisuutta korostavan kuvaston taakse.

- Kehityksen suhteen kuvaston luomat mielikuvat suomalaisesta maaseutukulttuurista jäävät siis todellista yksipuolisemmiksi, kertoo Vallius.

Toisaalta kuvasto edustaa positiivisesti arvotettua, tuttua ja turvallista käsitystä suomalaisesta maaseutukulttuurista. Tässä mielessä kuvaston luomat mielikuvat kiinnittyvät osaksi kansallista identiteettiä ja niiden huomioiminen on tärkeää suunniteltaessa esimerkiksi uusia maaseudun ympäristönkäytön muotoja. Väitöskirjan tuloksia on mahdollista hyödyntää maiseman kuvallista esittämistä käsittelevän tutkimuksen ohella esimerkiksi maaseudun kulttuurista kestävyyttä käsittelevässä keskustelussa sekä taustamateriaalina maisemansuojelua ja -hoitoa sekä kulttuuri- ja perinnemaisemaa käsittelevissä kysymyksissä.

 

4 varastossa

Lisätiedot