Koulun kuntotestistö aikuisiän kunnon ja terveyden ennustajana

2,00 

25 vuoden pitkittäistutkimus
Mikkelsson, Lasse
978-951-790-240-3; 0357-2498
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (200)
2007

Kouluiän kuntotestituloksilla on yhteys sekä aikuisiän mitattuun että koettuun kuntoon ja terveyteen. Kouluiän hyvä kestävyysjuoksukunto suojaa miehiä verenpainetaudilta.
- Kouluajan nopeisiin juoksijoihin verrattuna hitaiden juoksijoiden riski sairastua verenpainetautiin aikuisena on kolminkertainen, Mikkelsson kertoo.

Aikuisiän niska-hartiaoireilta miehiä suojaa kouluiän hyvä notkeus ja naisia kestovoima. Miesten kouluajan notkeimmalla kolmanneksella on pienempi riski saada jännitysniskaoireita. Kestovoimaltaan parhaimpaan kolmannekseen sijoittuvien naisten riski sairastua taas on pienempi heikoimpaan kolmannekseen verrattuna.
¬- Tämä on itse asiassa varsin ymmärrettävää kun huomioimme sukupuolten väliset erot. Naiset ovat yleensä notkeampia ja miehet voimakkaampia, Mikkelsson toteaa.

Miehissä kestovoimaltaan kouluiässä parhaimpaan kolmannekseen sijoittuvat ovat polvivammojen riskiryhmää.
- Kouluiän hyvän kestovoiman yhteys polvivammoihin liittyy korkeaan liikunta-aktiivisuuteen, Mikkelsson selventää.

Miesten aikuisiän terveyskuntoon vaikuttavat eniten kouluaikainen kestävyysjuoksukunto ja notkeus. Naisten aikuisiän terveyskuntoa taas ennustaa hyvä kestovoima.
- Kansanterveyden kannalta kouluiässä tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti koululaisten kestävyyskuntoon, poikien notkeuteen ja tyttöjen kestovoimaan, Mikkelsson toteaa.

Kouluiän kestävyys, nopeus ja notkeus vaikuttavat aikuisiän koettuun kuntoon ja terveyteen

Mikkelsson tutki väitöskirjassaan ennustaako Koulun kuntotestistö aikuisiän terveyskuntoa, koettua kuntoa, verenpainetautia, alaselän kipuja, jännitysniskaoireita, polvikipuja ja koettua terveyttä. Lisäksi Mikkelsson tarkasteli aikuisiän mitatun ja koetun kunnon yhteyttä. Kouluiän ja aikuisiän kuntotestituloksista laskettiin mitatun kunnon indeksit. Koehenkilöiltä kysyttiin myös koettua kuntoa, joka laskettiin koehenkilön koetun kestävyyden, voiman, nopeuden ja notkeuden vastauksista.
- Kouluiän kestävyysjuoksukunto, nopeus ja notkeus ennustavat aikuisiässä koettua kuntoa, Mikkelsson kertoo.

Kouluiän nopeus ennustaa miesten koettua terveyttä ja kouluiän puristusvoima taas ennustaa miesten aikuisena koettua voimaa. Naisten koettua terveyttä ennustavat kouluiän kestävyysjuoksukunto ja nopeus.

Koehenkilöinä olivat vuonna 1976 Koulun kuntotestistöön osallistuneet 12-17-vuotiaat oppilaat (n = 1356), jotka vastasivat kyselyyn vuonna 2001. Lisäksi heistä tutkittiin tarkemmilla kuntomittauksilla Liikuntakeskus Pajulahdessa kouluiän kestävyysjuoksukunnoltaan hyviä ja huonoja juoksijoita (n = 64).

Abstarct

The aim of this 25 year follow-up study was to investigate if adolescence fitness test results predict adult health-related fitness, adult self-estimated physical fitness, hypertension, low back pain, tension neck or knee injuries, and self-estimated health in adulthood. The association between self-estimated fitness and measured physical fitness in adulthood was also studied. The population of interest participated in physical fitness tests at school in 1976 (1356 boys and girls, aged 12 to 17 years), and responded to a questionnaire in 2001. Of them, 29 men and 35 women, who had been either fast or slow runners in distance running test, also participated physical fitness tests.

When all the adolescent tests were put in regression analysis, the significant explanatory factors to adult health-related physical fitness index were good distance running ability and flexibility in men, and endurance strength measured by sit-up test and flexed arm hang in women. Three factors predicted self-estimated fitness in b

3 varastossa

Lisätiedot