Kind of blue

5,00 

Emotions experienced in relation to nominally sad music
Peltola, Henna-Riikka
978-951-39-6462-7; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (278)
2016

Henna-Riikka Peltola tutki ihmisten tunnekokemuksia, jotka liittyvät surullisena pidettyyn musiikkiin.

- Ihmisten käsitykset ja kokemukset surusta ja surullisuudesta musiikin kontekstissa ovat hyvin moninaisia ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisen perustunteen sijasta musiikillinen suru näyttäytyy ihmisten kuvauksissa rikkaana kattokäsitteenä, johon voi sisältyä kokemuksellisesti niin äärimmäisen epämiellyttäviä ja tuskallisia tuntemuksia kuin todella miellyttäviä, esteettisiä ja lohdullisia tunnekokemuksiakin, Peltola toteaa.

Surun ja musiikin käsitteellistäminen

Musiikin herättämät tunnekokemukset voivat olla vaikeasti sanallistettavissa. Lisäksi ne ovat paitsi yksilöllisiä myös vahvasti kontekstisidonnaisia kiinnittyen kuulijan elämäntilanteeseen, kuunteluhetkeen, sen hetkiseen mielialaan sekä hänen musiikkimakuunsa.

Yksilöllisistä eroista huolimatta tutkimuksessa paljastui tunnekokemusten yhteisiä piirteitä. Näin surullisen musiikin herättämät tunteet ovat ainakin osittain sosiaalisesti opittuja ja jaettuja, tietyssä musiikillisessa ja historiallisessa kontekstissa esiintyviä ilmiöitä. Tunteiden käsittäminen käsitteellistämisen tuloksena (ts. minkälaisia merkityksiä heränneille tuntemuksille annetaan missäkin tilanteessa, ja minkälaisilla nimillä niitä kutsutaan) helpottaa ymmärtämään, kuinka ihmisellä voi olla keskenään hyvin erilaisia musiikkiin liittyviä tunnekokemuksia, joita kaikkia hän itse pitää jollakin tapaa surullisina.

- Musiikki ei siis pelkästään kuvasta surullisena pidettyjä tunteita, vaan toimii apuvälineenä näiden tunteiden kokemisessa ja on omalta osaltaan rakentamassa niille paitsi henkilökohtaisia myös sosiaalisesti jaettuja kulttuurisia merkityksiä, Peltola kuvailee.

Myös itse musiikin käsitteellistäminen vaikuttaa koettuihin tunteisiin. Vaikka musiikin surullisuus onkin usein yksilöllistä ja kenties kuulijan oman elämänkokemuksen leimaamaa, esimerkiksi tietty musiikki muistuttaa esimerkiksi henkilökohtaisesta menetyksestä, eri musiikkityyleissä esiintyy silti vakiintuneita, yleisesti tunnistettavia keinoja ilmaista surua. Kuulija voi tunnistaa keskenään erilaiset tunneilmaisun tavat niin klassisesta orkesterimusiikista kuin suomi-iskelmästäkin, ja pitää näitä kumpaakin eri tavoilla surullisen kuuloisina, mikä puolestaan vaikuttaa heränneiden tunteiden käsitteellistämiseen ja kokemiseen.

- Siksi erilaisten musiikillisten kontekstien huomioiminen on musiikin tunnetutkimuksessa tärkeää. Pitämällä tunteita käsitteellistämisen tuloksena voidaan kaikenlaisia musiikillisia tunnekokemuksia jatkossa ymmärtää entistä paremmin. Näkökulmaa on mahdollista soveltaa musiikkipsykologisen tutkimuksen lisäksi myös esimerkiksi musiikkiterapian saralla, Peltola kertoo.

Peltola tutki surullisen musiikin herättämiä tunnekokemuksia moninaisin menetelmin, mm. kyselytutkimuksella, avovastauksilla ja ryhmähaastatteluilla.

 

10 varastossa

Lisätiedot