Käytössä kehittyvä kieli

5,00 

Paikat ja tilat suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
Mustonen, Sanna
978-951-39-6212-8; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (255)
2015

Mustosen väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomi toisena kielenä -oppijoiden paikka- ja tilailmauksia. Paikkailmauksia ovat muun muassa Stadissa, kotona ja ulkomaille. Tilailmauksia puolestaan ovat toimintaan ja olotilaan viittaavat ilmaukset, kuten väärässä, tyytyväisenä ja lomalle. Konkreettista sijaintia ja abstrakteja toimintoja ja tiloja ilmaistaan samankaltaisin kielellisin keinoin, paikallissijoilla. Kielen oppijan on hahmotettava, kuinka suomessa ilmaistaan abstrakteja tiloja konkreettisten sijaintien kautta.

Oppiminen on osallistumista

Mustosen tutkimusaineistona on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille arvioituja, aikuisten ja nuorten kirjoittamia kommunikatiivisia tekstejä. Tekstit ovat lyhyitä viestejä, mielipidekirjoituksia ja kertomuksia. Tutkimuksessa tekstejä tarkastellaan siitä näkökulmasta, millaisiin paikkoihin ja tiloihin viitataan, ja miten ilmaukset kehittyvät ja varioivat taitotasolta toiselle. Keskeinen kiinnostuksen kohde on myös, millaista jäsenyyttä yhteisöissä paikkoihin ja tiloihin orientoituminen heijastaa. Paikan ja tilan ilmaukset kehittyvät kommunikatiivisen kielitaidon kasvaessa eli oppijan osallistuessa entistä moninaisempiin kielenkäyttötilanteisiin. Osallistumista, käyttöä ja oppimista ei voi erottaa toisistaan.

Aikuisten ja nuorten oppimisen kulku on erilainen

Tutkimus tuo uutta tietoa suomen oppimisesta sekä resursseista, joiden varassa kieltä opitaan. Tulokset osoittavat, kuinka ikäefekti ja oppimisympäristöt kietoutuvat toisiinsa: pelkästään ikä ei selitä oppimisen kulkua, vaan ikään kietoutuvat mahdollisuudet käyttää kieltä. Keskeinen ero aikuisten ja nuorten välillä on, että nuoret ilmaisevat monipuolisesti lähipiirinsä paikkoja sekä myös abstrakteja tilan ilmauksia, kuten toimintaa ja tunteita, varhemmilla taitotasoilla kuin aikuiset. Nuoret elävätkin tiiviisti suomalaista arkea niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Aikuisten kontaktit suomeen taas voivat pitkäänkin rajoittua vain luokkahuoneeseen. Heidän paikan ja tilan ilmauksensa kaiuttavat oppimateriaaleille tyypillistä sanastoa, rakenteita ja muodollista rekisteriä, esimerkiksi julkisia asiointitilanteita ja jopa turistin näkökulmaa. Aikuiset eivät etenkään alemmilla tasoilla viittaa arkiseen lähipiiriinsä suomeksi tai ilmaise abstraktimpia mentaalisia tiloja.

Kieli kehittyy käytössä

Kielen opetus tulisi integroida aikuisillakin entistä tiiviimmin sisältöihin, esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Tämä mahdollistaisi kielen konventionaalisen ja tilanteisen käytön haltuunoton sekä myös sosiaalisten suhteiden luomisen kantaväestöön. Aikuisen maahanmuuttajan haaste on, että kielitaito nähdään avaimena yhteisön jäsenyyteen, mutta toisaalta jäsenyys ei voi kasvaa, mikäli kielitaitoa ei päästä kehittämään autenttisissa, merkityksellisissä kommunikointitilanteissa.

Käytössä kehittyvä kieli merkitsee myös sitä, että toisen kielen puhujat vaikuttavat suomen kieleen rikastaen ja kehittäen sitä. Kielen oppiminen ei ole vain jonkun toisen kielen sisäistämistä, vaan siihen vaikuttamista. Kieli kehittyy ympäristönsä vaikutuksessa ja vastavuoroisesti vaikuttaa ympäristöönsä.

 

9 varastossa

Lisätiedot