Johtajuutta etsimässä

5,00 

Naislähijohtajan identiteettitarinan rakentuminen siivoustoimialalla
Frantsi, Päivi
978-951-39-5315-7; 1457-1986
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in business and economics (129)
2013

Lähijohtajien hyvinvointi pitää varmistaa, jos palvelualalla halutaan menestystä myös tulevaisuudessa. Hyvinvointia lisää tuki organisaatiolta sekä mahdollisuus pohtia tietoisesti ja objektiivisesti omaa lähijohtajuutta sekä roolia organisaatiossa. Naisvaltaisella alalla on myös syytä rohkeasti pohtia, mitä naiseus merkitsee johtamisessa. 

Frantsi tutki siivoustoimialan naislähijohtajien identiteettiä ja ammatillisen tarinan kehittymistä haastattelemalla yhdeksää ison siivousalan yrityksen naislähijohtajaa muutaman vuoden aikana. Väitöstutkimuksen haastatteluissa selvitettiin, miten naiset itse kokevat, näkevät ja sanoittavat oman työnsä merkityksen, mahdollisuutensa ja rajoitteensa eli rakentavat omaa johtamisidentiteettiään. Menetelmänä oli tarinallisuus, narratiivisuus, joka on ollut työelämän tutkimuksessa käytössä erityisesti yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien.

- Keskijohtoa on tutkittu ylempää johtoa vähemmän ja naisvaltaista, matalapalkkaista alaa erityisen vähän. Tämänkin tutkimuksen pohjalta on kuitenkin selvää, että lähijohtajan identiteetillä on merkitystä paitsi esimiehen työssä onnistumiseen ja hyvinvointiin myös yrityksen menestykseen varsinkin palveluorganisaatioissa. Sukupuolisuus taas vaikuttaa vahvasti identiteettitarinaan. Siksi on tärkeää tutkia, mitkä tekijät rakentavat ja vahvistavat erityisesti naislähijohtajan johtajuusidentiteettiä ja sen myötä ammatillista osaamista ja jaksamista, Frantsi toteaa.

Frantsin mukaan lähijohtajat poimivat omaan identiteettiinsä naiseuden, ammatillisen koulutuksen, työnantajan ja toimialan mallitarinoita sekä yleisiä työelämän keskustelun tapoja. Iästä riippumatta kaikkia tutkittujen tarinoita sävytti myös vahva puhe velvollisuudesta ja selviytymisestä.

- Tutkimukseni perusteella voidaankin sanoa, että naisvaltaisella alalla poikkeaminen naisellisesta normista on ehkä vielä vaikeampaa kuin aloilla, joilla on edustettuna tasaisemmin sekä miehiä että naisia. Tämän vuoksi on perusteltua, että puhun tutkimuksessa lähijohtajista enkä esimerkiksi esimiehistä. Lähijohtaja kuvaa paremmin työn poikkihallinnollista luonnetta ja on sukupuolineutraalimpi nimike.

Toisin kuin postmodernissa identiteettitutkimuksessa väitetään, näyttää siltä, ettei identiteettiä voi vaihtaa kuin vaatteita työelämän kulloistenkin tavoitteiden mukaisesti. Varsinkin naisvaltaisilla palvelualoilla, joilla on konservatiivisemmat perinteet, muokkaantuminen on haastavaa, Frantsi pohtii.

Frantsi erotti tutkimuksessaan neljä erilaista kertomustyyppiä, joiden kautta naislähijohtajat peilasivat omaa identiteettiään ja työtään; Irtautumis-, äiti-, Sankari ja Kehityskertomukset.

Äiti-kertomuksia sävytti nöyryys työtä ja asiakkaita kohtaan, osaansa tyytyminen ja vahva tunnetason sitoutuminen työntekijöihin. Kuultavissa oli myös vaikeutta säilyttää selkeitä rajoja itsen, työntekijöiden ja työn välissä. Paine tuloksellisuuden, laadun ja työntekijöiden jaksamisen välissä oli kertomuksissa vahva.

Sankari-kertomuksissa huomion kohteena oli ensisijaisesti asiakas, jolle sankarillinen lähijohtaja pyrki tuottamaan erinomaista palvelua yhdessä työntekijöidensä kanssa. Sankarin vastustajana ovat tiukat aikataulut, monimutkaiset tilanteet ja sitoutuminen.

Kehitys-kertomus on modernin työelämän mallikertomus eteenpäinmenosta ja uskosta myönteisiin muutoksiin työssä ja elämässä myös tulevaisuudessa. Se sisältää ajatuksen siitä, että vaikeudet nähdään haasteina ja että ne ovat välttämättömiä oppimisen ja kehittymisen kannalta. Tarinoita yhdisti kertojien kokemus, että he pystyivät olemaan aktiivisia ja tekemään työssä itsenäisiä valintoja.

4 varastossa

Lisätiedot