Johtajat toimialamurroksen keskiössä

5,00 

Suomalaisen finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta
Saksi, Jukka
978-951-39-5399-7; 1457-1986
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in business and economics (135)
2013

Finanssialan haasteena dynaamisemman toimintakulttuurin rakentaminen

Finanssisektori on murroksessa johtamiskulttuurinsa, lisääntyneen sääntelynsä ja rakenteidensa osalta. Ala koetaan muutoksista huolimatta konservatiivisena ja johtamisen toimialakeskittyneisyys vahvistaa sen säilyttävää kulttuuria. Tietty konservatiivisuus yhdistetään rahan käsittelyyn ja riskien hallintaan, jonka vuoksi finanssialaa kohtaa erityinen luottamusvaatimus.

2000-lukua kuvaa vakuutusyhtiöiden ja pankkien yhdistyminen finanssitavarataloiksi. Suuret IT- ja sääntelykustannukset lisäävät fuusioitumispaineita. Monikanavaisuuteen siirtymisen myötä alan työtehtävät ovat kehittyneet myyntipainotteisemmiksi. Haasteena on rakentaa dynaamisempi toimintakulttuuri, jotta ala kiinnostaa uudistajia. Nyt on vaarana, että finanssisektorille hakeutuvat töihin vain analyyttiset ja turvallisuushakuiset ihmiset.

Sääntelyyn liittyvä poliittisen päätöksenteon epävarmuus ja alan rakenteelliset muutokset, kuten konttoreiden lakkauttamiset ja irtisanomiset, lisäävät epäluottamusta toimialaa kohtaan. Johtajat pyrkivät käyttämään murrosvaiheessa luottamusta rakentavaa johtamistapaa. Konkreettinen tapa osoittaa luottamusta on jakaa asiantuntijoille tarpeeksi valtaa ja vastuuta. Finanssiyritysten henkilöstö odottaa johdolta yhdessä tekemistä ja kannustusta.

Finanssialan johtoon edetään muutosjohtajuuden kautta

Finanssialan johtaminen on Suomessa toimialasidonnaista. Yli 90 % ylimmästä johdosta on työskennellyt koko uransa finanssiyrityksissä. Ylimpään johtoon ei pääse ilman toimialan substanssia. Kokemuksen merkitys korostuu vaikeina aikoina. Se voi olla merkki myös siitä, että ala ei kiinnosta niitä johtajia, jotka ovat ansainneet kannuksensa toisilla toimialoilla. Ylimpään johtoon tarvitaan enemmän toimialan ulkopuolista työkokemusta. Keskittyminen vahvistaa säilyttävää kulttuuria ja koituu innovatiivisuuden esteeksi.

Ahkeruus, näytöt, lahjakkuus ja esimiesten tuki auttavat johtajia pääsemään siihen potentiaalijoukkoon, josta tuleva valtaeliitti valitaan. Sattumalla on merkitystä siihen, kuka potentiaalisista kandidaateista on sellaisessa työuransa vaiheessa, että hänet voidaan valita toimitusjohtajaksi. 73 % haastatelluista johtajista tulkitsi sattumalla olleen paljon merkitystä heidän urakehitykseensä. Finanssisektori on antanut naisille hyvät mahdollisuudet edetä johtajiksi. Merkittävimpien finanssiyhtiöiden toimitusjohtajista 25 % on naisia, kun vastaava luku pörssiyhtiöissä on alle 1 %.

Johtajuuden koetinkivet ovat haasteita, jotka liittyvät organisaatioiden murrosvaiheisiin. Niiden avulla johtajat kasvattavat osaamistaan ja siirtyvät uusille johtajuuden tasoille. Johtajat kertoivat uranousunsa syyksi haastavien muutosprosessien johtamisen onnistuneesti. Koetinkivet opettavat, että johtajuus muodostuu luottamuksesta ja yhteisestä visiosta. Varsinkin fuusioissa johtamiselta edellytetään läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Ihmisten johtamisen näkökulmasta johtajuuden ydinajatuksen muodostaakin jatkuva johtajana kehittymisen filosofia.

Finanssiyritykset tunne-elementeillä kiinni asiakkaidensa arkeen

Finanssisektorin tulisi keskittyä asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittämiseen. Innovaatiot mielletään alalla edelleen tuotelähtöisesti. Asiakkaiden siirtyminen monikanavaisuuteen luo uusia innovointihaasteita. Uudesta ajattelusta on nähty esimerkkejä toimialaliukumista. Kotimaahan keskittyvillä suurimmilla asiakasomisteisilla yhtiöillä kasvun rajat tulevat vastaan ja toimialaliukumat mahdollistavat kasvua.

3 varastossa

Lisätiedot