How bright are the Nordic lights?

5,00 

Job quality trends in Nordic countries in a comparative perspective
Mustosmäki, Armi
978-951-39-7102-1; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (586)
2017

Työelämän muutoksen oletetaan olevan kaikkialla samanlaista, eli universaalia. Globalisaation ja teknologian kehityksen ajatellaan heikentävän työelämän laatua, johtavan epävarmuuden lisääntymiseen ja työntekijöiden autonomian heikkenemiseen.

Työelämän kehitys on kuitenkin ollut Pohjoismaissa erilaista kuin muualla Euroopassa, selviää Armi Mustosmäen väitöstutkimuksesta. Pohjoismaat erottuvat erityisinä, korkean työelämän laadun maina eurooppalaisessa vertailussa.

- Pohjoismaissa työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet kehittää ja käyttää ammattitaitoaan ja vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, Mustosmäki kertoo.

Työmarkkinoiden oletetaan myös polarisoituvan, eli jakautuvan hyviin ja huonoihin töihin. Polarisoitumista ei Mustosmäen tutkimuksessa kuitenkaan havaittu, vaan tulos oli itse asiassa päinvastainen.

- Ylemmissä ja alemmissa ammattiasemassa olevien väliset erot työelämän laadun mittareilla ovat Suomessa pienentyneet vuosien 1977 ja 2013 välisenä aikana. Sen sijaan esimerkiksi liberaalimpaa mallia edustavassa Iso-Britanniassa työelämän laatu on heikentynyt ja polarisoitunut viime vuosikymmeninä, Mustosmäki arvioi.

Pohjoismainen malli sisältää hyvää työelämää tuottavia rakenteita ja instituutioita, kuten työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja koulutusjärjestelmä. Tämän kaltaiset rakenteet myös vaimentavat globalisaation ja teknologian kehityksen eriarvoistavia vaikutuksia.

Pohjoismainen malli uhattuna

Pohjoismaisen mallin kestävyyttä ei voi kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä. Työelämää sääteleviin instituutioihin kohdistuu merkittäviä muutospaineita. Esimerkiksi työehtosopimusjärjestelmää ja työlainsäädäntöä pyritään purkamaan.

Mustosmäen mukaan tulokset antavat viitteitä siitä, ettei pohjoismainen malli välttämättä suojele yhtäläisesti vanhojen ja uusien, nopeasti syntyvien alojen työntekijöitä.

Esimerkiksi pankkialalla ja puhelinoperaattoriyrityksissä palvelutyötä on uudelleen järjestelty puhelinpalvelukeskuksiin, jonne voidaan pienemmillä kustannuksilla palkata työntekijöitä, joilla ei ole alasta kokemusta. Näin työnantaja voi kiertää pohjoismaiseen malliin liittyviä rakenteita, kuten tiukkoja työehtosopimuksia.

- Vaikka tämän kaltainen uusi työn organisoinnin tapa voi näyttäytyä yksittäiseltä, paikalliselta ratkaisulta, niin laajetessaan se rapauttaa työntekijää suojelevaa pohjoismaista mallia, ja asettaa sen tulevaisuuden vaakalaudalle, Mustosmäki arvioi.

Työelämän muutoksiin voidaan vaikuttaa

Instituutioilla on merkitystä. Näin voidaan todeta, kun verrataan esimerkiksi Pohjoismaiden ja liberaalien maiden erilaisia kehityskulkuja.

Pohjoismaiset instituutiot on kuitenkin alettu käsittää menestyksen ja kehityksen esteiksi.

Mustosmäen mukaan esimerkiksi nykyinen hallitusohjelma ei enää sisällä ainuttakaan suoraa tavoitetta työelämän laadun kehittämiseksi, vaan työllisyyden parantaminen on noussut tärkeimmäksi tavoitteeksi. Myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkitys on pudonnut pois hallitusohjelmasta.

- Työelämän muutokset eivät ole vääjäämättömiä, vaan niihin voidaan vaikuttaa poliittisin ja institutionaalisin keinoin. Olennaista olisikin lähteä pohtimaan sitä, millainen on tulevaisuuden pohjoismainen malli, Mustosmäki huomauttaa.

 

6 varastossa

Lisätiedot