Henkilöhahmon sisäinen konflikti Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas

5,00 

Laine, Juhani
978-951-39-6359-0; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (269)
2015

Juhani Laineen väitöstutkimus selvittää, millaisia ovat Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmojen sisäiset konfliktit, miten ne ilmenevät ja millaisia vaikutuksia niillä on. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että sisäisiä konflikteja on vain Kariluodolla. Sisäiset konfliktit siis avaavat syventävän näkökulman romaanin henkilöhahmoihin.

Päätuloksena on, että Tuntemattomassa sotilaassa on 12 henkilöhahmoa, joilla on sisäinen konflikti. Tämä henkilöhahmojen piirre vaikuttaa myös muihin konflikteihin. Lisäksi sisäisen konfliktin analyysi nostaa henkilöhahmoista esille uudella tavalla syventävää ainesta.

Antisankari Riitaoja ei jää sivuhenkilöksi, vaan nousee sivullisen roolistaan huolimatta keskeiseksi henkilöhahmoksi. Hän on todellinen tuntematon sotilas edustaessaan sitä suurta joukkoa, joka menee läpi sodan pelosta vavisten. Riitaoja haluaa täyttää sotilaan mitan, mutta haluaa samalla paeta taisteluista.

Epävarma Kariluoto heilahtelee korkeaisänmaallis-myytinmukaisen sodankäyntitavan ja käytännön tilateiden vaatiman sodankäyntitavan välillä kuin heiluri. Hän ei koskaan pääse selville siitä, mitä häneltä oikein lopulta odotetaan. Hän on nuori, epävarmuudessaan helposti häpeää tunteva ja siksi lähipiiristään tukea hakeva.

- Salapunaisen Koskelan on sittenkin koko ajan vaikea ylittää kansalaissodan rintamalinjoja. Lisäksi häneltä puuttuu upseeriveljeilyyn vaadittava kulttuuritausta ja perheen arvopohja, Laine luonnehtii. Koskela on ristiriitainen väliinputoaja: kuuluako upseerien vai sittenkin alaisten joukkoon.

Sisäiset konfliktit paljastavat, että Tuntemattomassa sotilaassa on runsaasti syvää psykologista ihmiskuvausta. Se on jatkumoa Väinö Linnan edellisten romaanien, Päämäärä ja Musta rakkaus, psykologiseen pohjavirtaan. Siinä paljastuvat henkilöhahmojen sisäinen tuska ja kamppailu sekä herkästi puhkeavat reaktiot.

Sisäisessä konfliktissa on mukana miesproblematiikkaa. Sota luo otollisen maaperän sellaisille yksilön sisäisille konflikteille, joissa on mukana pelkoa miehekkyyden menettämisestä. Kukaan ei halua olla joukon pelkuri, jokainen pyrkii varjelemaan tosimies-kuvaansa. Esimerkiksi Lehto rakentaa lähes jokaiseen ihmiskontaktiinsa kilpailullisen taistelutilanteen, jossa miehisyyden todistaminen ja varjeleminen ovat esillä.

Tuntematonta sotilasta on pidettävä romaanina, jossa konfliktit dominoivat ja jossa ne ovat teoksen rakennetta määräävä tekijä. Teos ei ole pelkästään suomalaisuuden ja sodan todellisten kasvojen kuvausta, vaan se on myös konflikteihin liittyvien suhdejärjestelmien kuvausta. Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmojen sisäiset konfliktit eivät ole hermeettisesti suljettuja, vaan ulkoinen maailma vaikuttaa niihin ja ne vaikuttavat ulkoiseen maailmaan. Sisäinen konflikti lisääkin henkilöhahmon alttiutta joutua kahdenvälisiin konflikteihin.

Tuntematon sotilas ei ole romaani sodasta, vaan romaani ihmisistä sodassa. Teos on täynnä psykologisesti tulkittuja ihmiskuvia. Sisäisen konfliktin henkilöhahmoista muodostuu temaattisia ryhmiä. Yksi niistä on ”Punataustaiset herravihaajat”. Tuohon ryhmään kuuluvat Koskela, Lahtinen ja Korpela. Kaikilla kolmella on punainen tausta ja kaikkien kolmen sisäinen konflikti liittyy yhteiskuntaluokkien vastakkainasetteluun ja normistojen yhteentörmäykseen.

 

7 varastossa

Lisätiedot