Fyysismotorinen suorituskyky ja sitä selittävät tekijät 3-8 -vuotiailla lapsilla

Halme, Titta
978-951-790-249-6; 0357-2498
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (207)
2008

Jo lievästi ylipainoiset lapset saavuttavat selvästi heikompia juoksu- ja hyppytuloksia kuin hoikemmat ikätoverinsa. Tuloserot ovat nähtävissä jo viisivuotiaana ja ne vahvistuivat iän lisääntyessä. Tämä käy ilmi Titta Halmeen väitöstutkimuksesta, jossa hän tutki lasten fyysismotorista suorituskykyä: lihasvoimaa, nopeutta ja joustavuutta.

- Tilanne on varsin huolestuttava, sillä suomalaiset lapset ovat viime vuosina lihoneet kiihtyvällä vauhdilla. Liikunnan tiedetään auttavan painonhallinnassa. Ylipainoiset lapset, joilla on tovereitaan huonompi kunto, ovat erityisen alttiita omaksumaan liikunnallisesti passiivisen elämäntavan ja keskittymään toimintoihin, joissa heidän heikko kuntonsa ei näy, Halme pohtii.

Lasten keskimääräiset juoksu- ja hyppytulokset paranivat selvästi 3-8-vuotiaana. Lasten suoritusten taso oli selvimmin yhteydessä lapsen ikään. Pojat juoksivat hieman tyttöjä nopeammin ja hyppäsivät pitemmälle. Tytöt puolestaan olivat kaikissa ikäryhmissä poikia notkeampia. Sukupuolierot eivät olleet suuria.

Lapsi tarvitsee aikuista liikuntansa tueksi

Lapset, joita heidän vanhempansa ohjasivat liikkumaan tai jotka osallistuivat ohjattuihin liikuntaharrastuksiin, saavuttivat keskimäärin parempia kuntotestituloksia kuin muut lapset. Aikuisen ohjaama liikunta on monipuolisempaa ja kehittävämpää kuin lasten omatoimisesti yksin tai keskenään harjoittama liikunta. Kunnon kohentumiseen vaikuttaa myös lapsen aikuisilta saama kannustus.

Huomattavimmat kuntotuloserot ilmenivät yksilöiden välillä, ikä- ja sukupuoliryhmien sisällä.

- Hyväkuntoisimmat lapset juoksivat 10 metrin matkan lähes puolet nopeammin ja hyppäsivät vauhditonta pituutta jopa viisi kertaa pitemmälle kuin heikoimmat ikätoverinsa. Ikä- ja yksilöerot muodostavat merkittävän haasteen liikunnan toteuttamiselle. Lapset ovat varsin tarkkanäköisiä ja vertailevat omia kykyjään kavereiden kykyihin. Muita hitaammin juokseva tai hyppäävä lapsi voi jäädä toisten lasten leikkien ulkopuolelle ja saada kolhuja itsetuntoonsa. Hänen halunsa ja mahdollisuutensa harjoittaa liikuntataitojensa ohella sosiaalisia taitojaan rajoittuvat. Kunnolla on laaja merkitys lapsen elämän eri osa-alueilla, Halme muistuttaa.

Lapsuudessa omaksutun elämäntavan, muun muassa liikunta- ja ravitsemustottumuksien, on todettu ennustavan vahvasti nuoruuden, aikuisuuden ja vanhuuden elämäntapaa. Lasten liikuntaa ja fyysismotorista kuntoa lisäämällä voimme parantaa heidän terveyttään, toimintakykyään ja kokonaisvaltaista hyvinvointiaan läpi elämän.

- Erityisesti ylipainoisia ja fyysismotorisesti heikosti suoriutuvia lapsia tulisi kannustaa liikkumaan, Halme painottaa.

Tutkimus on tehty LIKES-tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä. Tutkimukseen osallistui vuosien 2001 - 2003 aikana 1211 lasta eri puolilta Suomea. Lasten fyysismotorista suorituskykyä mitattiin kuudella nuorten ja aikuisten kunnon mittaamisesta tutulla kuntotestillä, jotka olivat 10 metrin juoksu, sukkulajuoksu (6 - 10 x 10 m), vauhditon pituus- ja kurotushyppy, istumaannousu ja eteentaivutus. Lisäksi lapset täyttivät itse tai vanhempiensa avustuksella taustatietokyselylomakkeen.

Abastract

The purpose of the study was to describe physical fitness, its change in one year follow-up and its determinants in 3- to 8-year-old children. The study was coordinated by LIKES research center in the environs of four Finnish towns during the years 2001 - 2003. The children (n = 1211, 580 girls and 631 boys) performed a 10 m run, shuttle run (6/10 x 10m), standing broad jump, vertical jump, sit-ups and sit-and-reach tests.

The physical fitness of the 3- to 8-year-olds improved as a function of age in all the tests except sit-and-reach, where the results showe