Essays on emerging financial markets, political institutions and development differences

5,00 

Lehkonen, Heikki
978-951-39-5645-5; 1457-1986
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in business and economics (147)
2014

Heikki Lehkonen tutki artikkeliväitöksessään kehittyvien maiden osakemarkkinoiden käyttäytymistä, niiden makrotaloudellista ja poliittista ympäristöä sekä niiden eroja kehittyneisiin maihin. Työ tuotti uutta tietoa instituutioiden vaikutuksesta markkinoiden globaaliin integraatioon, poliittiseen riskiin ja riskinhajauttamishyötyyn.

Viimeisimpien vuosikymmenten aikana yksi merkittävimpiä ilmiöitä maailman taloudessa on ollut kehittyvien maiden voimakas talouskasvu. Kehittyvien rahoitusmarkkinoiden tärkeys maailmanlaajuisessa kontekstissa on kasvanut huomattavasti sijoittajien siirtyessä avautuneille markkinoille korkeiden tuotto-odotusten ja hajautushyötyjen perässä. Markkinoiden monimuotoisuus niin taloudellisessa, poliittisessa, sosiaalisessa kuin kulttuurillisessakin mielessä on erityisen kiinnostava sekä sijoittajan että tutkijan näkökulmasta. Instituutioiden rakenne ja kehittyminen ovat vahvasti liitoksissa näihin kaikkiin.

Laatu ja tehokkuus houkuttavat sijoittajia

Vuosien 2007-2009 rahoituskriisi sysäsi useiden valtioiden talouden syvään taantumaan. Väitöstutkimuksen ensimmäinen osa tarkastelee markkinoiden välisen integraation roolia kriisin leviämiseen ja tekijöitä, jotka vaikuttavat integraation tasoon. Tulokset osoittavat, että integroituneisuus vaikutti kriisin leviämiseen, mutta ei sen syvyyteen.

Integraation tasoon vaikuttavat tekijät poikkeavat kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä. Kehittyvien pääomamarkkinoiden avoimuus sekä taloudellinen, teknologinen että sosiaalinen kehittyminen ja poliittisten riskien väheneminen ovat tärkeimmät tekijät integraation kasvulle.

Kehittyneissä maissa taas sijoitusympäristön laatu sekä markkinoiden tehokkuuteen liittyvät tekijät houkuttelevat kansainvälisiä sijoittajia markkinoille. Kaikkiin integraation tasoon liittyviin ja siten myös kansainvälisiä kriisejä levittäviin tekijöihin ei voida edes vaikuttaa kansallisin toimin, sillä myös kansainvälistä luottoriskiäkin kuvaavan muuttujan löydetään vaikuttavan integraatioon.

Demokratia, poliittiset riskit ja osaketuotot

Väitöskirjan toisessa osassa tarkastellaan poliittisen hallintojärjestelmän vaikutusta niin poliittisiin riskeihin kuin osaketuottoihin. Hallintojärjestelmän ja poliittisen riskin välisestä yhteydestä esimerkkejä ovat viime vuosina tarjonneet muun muassa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktit sekä Thaimaan ja Venezuelan mielenosoitukset ja tuoreimpana, Ukrainan ja Venäjän tilanne.

Tutkimuksessa esitetään, että demokratiatason ja poliittisen riskin suhde on ennemminkin käänteisen U-käyrän muotoinen kuin lineaarinen. Tämän mukaan poliittinen riski, jota yleensä käytetään kuvaamaan institutionaalista ympäristöä, on pienin kaikkein demokraattisimmissa ja kaikkein autokraattisimmissa maissa. Se on korkeampi mailla, joiden demokratiataso on vielä kehittymässä. Tutkimustulokset myös osoittavat, että pienempi poliittinen riski on liitettävissä suurempiin tuottoihin ja täten tuototkin ovat suurempia korkean demokratian maissa.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan myös ajassa ja aikaskaalassa muuttuvaa markkinoiden yhteisliikettä. Tulosten mukaan markkinat voidaan lyhyellä aikavälillä jakaa Amerikan, Euroopan ja Aasian markkinoihin, kun taas pitemmällä aikavälillä kehittyneet ja kehittyvät markkinat erottuvat omina kokonaisuuksinaan selvemmin. Merkittävää yhteisliikkeen kasvua ei tarkasteltavalla aikavälillä kuitenkaan havaita.

 

5 varastossa

Lisätiedot