Economic studies on higher education and productivity

5,00 

Karhunen, Hannu
978-951-39-6361-3; 1457-1986
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in business and economics (164)
2015

Julkinen sektori investoi huomattavia resursseja korkeakoulutukseen ja yksityisen sektorin yrityksiin. Päätöksentekijöillä ei kuitenkaan ole selvää tietoa siitä, missä määrin ja millä keinoin resursseja tulisi kohdentaa.

Hannu Karhunen selvitti väitöskirjassaan opiskeluaikaisen työssäkäynnin yhteyttä valmistumisen jälkeisiin työmarkkinatulemiin ja kuinka yksityisille yrityksille myönnetyt yritystuet vaikuttavat työn tuottavuuteen. Lisäksi hän tarkasteli kuinka yliopisto-opintonsa keskeyttäneet henkilöt menestyvät työmarkkinoilla.

Opiskeluaikaisella työssäkäynnillä voi olla negatiivisia vaikutuksia

Tulokset osoittavat, että opiskeluaikaisella työssäkäynnillä on lyhytaikainen ja pieni vaikutus valmistumisen jälkeisiin ansioihin. Opiskeluaikainen työssäkäynti kuitenkin vähentää työvoiman liikkuvuutta, mikä on kokonaistaloudellisesta näkökulmasta huolestuttava asia. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus on myös osoittanut työssäkäynnin yhteyden opintojen pitkittymiseen, opintomenestyksen laskuun sekä kohonneeseen keskeyttämistodennäköisyyteen.

Reaalinen opintotuen taso on lähes samalla tasolla kuin vuonna 1992, kun nykymuotoinen opintotukijärjestelmä luotiin. Opintojen kustannukset ovatkin siirtyneet asteittain opiskelijan maksettavaksi.

- Opiskeluaikaisen työssäkäynnin vaikutuksista tiedetään liian vähän, jotta voitaisiin sanoa, onko se paras tapa rahoittaa opintoja. Hyötyjä ja haittoja pitäisi arvioida lisää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta, Karhunen suosittelee.

Yritystukien positiivisia tuottavuusvaikutuksia liioitellaan

Väitöksessä tutkitaan myös Tekesin rahoituksen vaikutusta yksityisten yritysten tuottavuuteen. Tulosten mukaan yritystuilla ei ole positiivista vaikutusta yritystason työn tuottavuuteen viiden vuoden aikana tuen myöntämisen jälkeen.

- Julkisen sektorin on vaikea tietää mitä yrityksiä sen pitäisi tukea. Vaarana on, että huomattavia rahasummia hukataan vuosittain vääriin kohteisiin. Suunnittelu ja kuvaileva seurantaraportointi eivät riitä päätöksenteon tueksi, vaan lisäksi tarvitaan huolellisia ja puolueettomia vaikuttavuusanalyyseja, Karhunen painottaa.

Väitöskirja koostuu neljästä artikkelimuotoisesta tutkimuksesta, joista kolme toteutettiin henkilötason otosaineistoilla ja yksi yritystason kokonaisaineistolla kaikista suomalaisista yrityksistä.

 

10 varastossa

Lisätiedot