Developmental pathways of language development

5,00 

A longitudinal predictive study from prelinguistic stage to outcome at school entry
Määttä, Sira
978-951-39-7057-4; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (582)
2017

Varhaiset kielen ja kommunikaation taidot ennustavat vahvasti myöhempää kehitystä, selviää Sira Määtän väitöstutkimuksesta. Varhainen seulonta neuvoloissa kannattaa. Hyvin toteutettu seulonta neuvolassa voi auttaa tunnistamaan varhain ne lapset, jotka tarvitsevat tukea kielellisten taitojen kehityksessä.

Sira Määttä tarkasteli väitöstutkimuksessaan esikielellisten kommunikaatiotaitojen kehitystä ja kehityksen yhteyttä kielellisiin taitoihin kouluikään asti. Tutkimuksessa arvioitiin Esikko-seulontalomakkeen käyttöä neuvoloissa kielen ja kommunikaation kehityksen seurannassa. Seuranta toteutettiin lapsen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Tämän jälkeen lasten kielellisiä taitoja arvioitiin toistuvasti 2-8 ikävuoden välillä.

— Lasten välillä oli suuria eroja kehityksessä, ja nämä erot olivat suhteellisen pysyviä. Niillä lapsilla, joiden esikielelliset taidot kehittyivät hitaammin kuin ikätovereilla, oli heikommat kielelliset taidot kaikissa seuratuissa ikävaiheissa. Näiden lasten vanhemmilla oli myös enemmän huolia lastensa kehityksestä, Määttä kertoo.

Esikielellisillä kommunikaatiotaidoilla tarkoitetaan lapsen keinoja viestiä ennen sujuvan puheen kehittymistä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi tunteiden ilmaisu, eleet, katsekontakti, huomion jakaminen toisen ihmisen kanssa, jokeltelu, ensimmäiset sanat ja puheen ymmärtäminen. Lisäksi lapsen leikkitaidot ovat yhteydessä myöhempiin kielellisiin taitoihin.

Vaikeuksien varhainen tunnistaminen on mahdollista

Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielen ymmärtämisessä ja leikkitaidoissa sekä erityisesti näiden vaikeuksien kasaantuminen olivat yhteydessä myöhempiin kielellisiin vaikeuksiin. Puheen tuoton ohella näihin taitoihin olisikin tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota kehitystä seurattaessa.

Kielelliset vaikeudet ovat yksi yleisimmistä lapsuusiän kehityksellisistä haasteista. Iästä riippuen ne koskevat 2—19 % lapsista. Varhaislapsuuden kielellisillä pulmilla voi olla kauaskantoiset seuraukset, sillä ne vaikuttavat muun muassa koulusuoriutumiseen, sosiaalisiin taitoihin ja hyvinvointiin.

Määttä havaitsi, että seulonnan avulla voidaan tunnistaa jo ennen kahta ikävuotta jopa 80 % niistä lapsista, joilla tulisi olemaan kielellisiä vaikeuksia kouluikään mennessä.

— Seulonnan kannalta olennaisinta on, että arviointi kattaa esikielelliset taidot monipuolisesti ja tuottaa tietoa myös taitojen kehityksestä. Kehitystä tulisikin seurata toistuvasti ensimmäisten kahden ikävuoden aikana.

Esikko-kyselylomake vaikuttaisi olevan toimiva väline varhaisten kehitykseen liittyvien riskien tunnistamisessa. Vanhemman täyttämä lomake toimii sekä tiedon keräämisessä että keskustelun tukena neuvoloissa.

— Yhteistyö vanhempien kanssa on ensisijaista. Ensimmäinen askel lasten ja perheiden tukemiseen ja myöhempien vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen on haasteiden varhainen tunnistaminen. Vanhemmilla on tärkeä rooli tässä, sillä he ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita, Määttä muistuttaa.

 

9 varastossa

Lisätiedot