Developing a metatheoretical framework for second language development

5,00 

A cultural-historical theory and dynamic systems theory perspective
Karimi-Aghdam-Ordaklou, Saeed
978-951-39-7123-6; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (320)
2017

Toisen kielen oppimisen tutkimuksessa on ollut vallalla kahtia jakautuneisuus sosiaalisten ja kognitiivisten lähestymistapojen välillä. Niiden teoreettisia perusolettamuksia ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi, selviää Saeed Karimi-Aghdam-Ordakloun väitöstutkimuksesta.

Karimi-Ahgdamin väitöstutkimus on puheenvuoro toisen kielen kehittymisen tutkimuksen metateoreettiseen keskusteluun. Siinä hahmotellaan purposiivis-historiallista systeemiteoriaa (Purposive-Historical Systems Theory, PHiST) alan uutena viitekehyksenä.

Tutkimus tuo esiin venäläisen psykologi Lev Vygotskin kulttuuris-historiallisen teorian ja toisen kielen tutkimuksen alalla käytetyn dynaamisten systeemien teorian perusolettamusten yhteyksiä. Niitä pohditaan Stephen Pepperin esittämän juurimetaforateorian (root metaphor theory) valossa ja hänen esittämiensä, tieteellisten teorioiden piirteitä koskevien, maailmanhypoteesien avulla. Näistä lähtökohdista tarkastellaan erityisesti lähikehityksen vyöhykkeen käsitettä.

Tutkimuksessa osoitetaan, että dynaamisten systeemien teorian ja kulttuuris-historiallisen teorian perimmäiset olettamukset voidaan nähdä yhteismitallisina. Teorioiden uudelleen tarkastelu auttaa välttämään dualistisen virhepäätelmän, jonka mukaan toisen kielen kehitys olisi ontologisesti pelkästään sosiaalista (objektiivinen todellisuus) tai mentaalista (subjektiivinen todellisuus).

- Esitetyt päätelmät tukevat näkemystä, jonka mukaan toisen kielen kehitys on kompleksinen, dynaaminen ja emergentti prosessi, joka perustuu sekä sosiaalisiin että kognitiivisiin tekijöihin, Karimi-Aghdam kertoo.

Kehitys on sidoksissa sekä toimijan tarkoitussuuntautuneisuuteen että inhimilliseen kulttuuriin - niin oppijan merkityksenantoihin, affektiivisiin vaikutelmiin ja kokemusperäisiin käsityksiin kuin myös sosiokulttuurisesti muotoutuneeseen ympäristöönkin.

Karimi-Aghdamin mukaan tutkimus pyrkii osoittamaan, että toisen kielen kehittymistä ei tule redusoida joko kognitiiviseen tai sosiaaliseen ulottuvuuteen.

- Kielenkehitystä tulee kuvata kokonaisuutena, ikään kuin nousevana spiraaliliikkeenä, jossa vaikuttavat sekä noeettiset (subjektiiviset prosessit) että noemaattiset (materiaaliset ja objektiiviset) näkökohdat. Esitetyllä argumenteilla on seuraamuksia kielen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin teoreettisten ja empiiristen kysymysten suhteen, Karimi-Ahgdam tiivistää.

 

13 varastossa

Lisätiedot