Communicating interculturality in the workplace

5,00 

Lahti, Malgorzata
978-951-39-6316-3; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (262)
2015

Malgorzata Lahti kyseenalaistaa käsityksiä työpaikan kulttuurienvälisyydestä. Hän tutki, miten kulttuurienvälisyys rakentuu vuorovaikutuksessa ja ihmisten kuvaamana.

- Ajatellaan, että kansallinen tai etninen kulttuuri ohjaa ihmisiä muovaamalla heidän arvojaan, kokemuksiaan, käyttäytymistään ja työskentelytapojaan. Tämä on johtanut varsin kapeaan ymmärrykseen työpaikan kulttuurienvälisyydestä. Se nähdään joko resurssina (”eri kansojen edustajat tuovat erilaista osaamista, joka mahdollistaa synergiaa ja parempia ratkaisuja”) tai taakkana (”kulttuurisesti moninaisissa työpaikoissa jylläävät väärinymmärrykset, konfliktit ja rasismi”), Lahti kuvailee.

Lahti osoittaa, että sekä ihmisten käsitykset omasta ja muiden kulttuurisesta taustasta että vuorovaikutusteot, joilla erilaisuus tuodaan esille, joustavat ja muuttuvat tilanteesta, roolista ja työntekijöiden välisestä suhteesta riippuen. Kansallista taustaa voidaan käyttää luomaan mielekäs kuva itsestä ammattilaisena tai monikulttuurisena ihmisenä. Monesti erilaisuus ei ole oma valinta, vaan vuorovaikutuksen toinen osapuoli korostaa toisen erilaisuutta tarttumalla tämän erilaiseen nimeen tai kysymällä hänen kotimaastaan. Merkityksiin, joita annetaan kansallisille ryhmille, kietoutuvat myös yhteiskunnan ja median ylläpitämät kuvat.

Erilaisuuden sijaan tulisi keskittyä yhdistäviin tekijöihin

Työpaikan yhteisen kielen hallinta näyttäytyy työkaluna, jonka avulla voi parantaa omaa asemaa ja jonka puute rajoittaa omaa toimijuutta sekä ammattilaisena että kollegana. Toisaalta sitoutuminen organisaatioon, yhteinen ammatillinen, yhteiskunnallinen ja koulutuksellinen identiteetti, yhteiset vastuut ja tavoitteet, yhteinen menneisyys ja tulevaisuus, yhdessä luotu ja ylläpidetty osaaminen sekä kollega- ja ystävyyssuhteet luovat työyhteisöön enemmän samanlaisuutta kuin moninaisuutta. Työpaikalla kanssakäyminen on ennen kaikkea kanssakäymistä; siitä voidaan jossain tapauksissa ja tilanteissa tehdä kulttuurienvälistä.

- Työelämässä olevien ja erityisesti johtoasemassa toimivien henkilöiden kannattaisi erilaisuuden sijaan keskittyä siihen, mikä työyhteisössä, tiimissä ja muissa työpaikan vuorovaikutussuhteissa on yhteistä. Työpaikalla kannattaa pyrkiä luomaan kulttuuria, jossa työntekijöitä kohdellaan ammattilaisina eikä kotimaansa asiantuntijoina ja jossa myös työpaikan kieltä heikommin osaavat pääsevät osallistumaan tasavertaisina jäseninä. Kuuntelemalla saa usein selville, haluaako toinen tulla kohdelluksi kulttuurisesti erilaisena vai ei, Lahti suosittaa.

Lahden mukaan suositut kulttuurienvälisen sensitiivisyyden koulutukset ovat harhaanjohtavia ja jopa vaarallisia. Niissä rakennetaan kuva siitä, että ihmisten käyttäytyminen, piirteet, arvot ja motiivit ovat ennustettavissa heidän kansallisen tai etnisen taustansa perusteella. Ne romantisoivat kulttuurisia eroja ja yksinkertaistavat ihmisiä samalla peittäen ihmisten keskinäistä samanlaisuutta ja yhteisyyttä, jonka varaan työyhteisön vuorovaikutus ja yhdessä tehtävä työ rakentuvat.

Tutkimus perustuu kolmeen empiiriseen aineistoon: suomalaisen rekrytointiyrityksen työntekijöiden ja heidän työllistämiensä puolalaisten metallialan ammattilaisten haastatteluihin, venäläistaustaisten, Suomessa asuvien asiantuntijatyötä tekevien naisten haastatteluihin sekä suomalais-venäläisen hajautetun tiimin Skype™ chat -keskusteluihin.

 

7 varastossa

Lisätiedot