Changes in students’ exercise motivation, goal orientation, and sport competence as a result of modifications in school physical education teaching practices

Jaakkola, Timo
951-790-161-5; 0357-2498
LIKES Research Center for Sport and Health Sciences / Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
LIKES Research Reports on Sport and Health / Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (131)
2002

Timo Jaakkolan väitöstutkimus osoittaa, että liikunnanopettaja voi vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaatioon korostamalla tehtäväsuuntautuneisuutta opetuksessaan. Tehtäväsuuntautuneisuudessa painotetaan itsevertailua suhteessa oppilaan omaan kehittymiseen, yrittämiseen, vastuun ottamiseen sekä yhteistyöhön toisten oppilaiden kanssa.

Liiallinen kilpaileminen, muihin vertaaminen ja pakottaminen liikunnanopetuksessa on tehnyt loven monen oppilaan liikuntamotivaatioon. Liikuntapedagogiikassa ja -psykologiassa onkin kehitelty menetelmiä, joilla opetusta saataisiin motivoivammaksi.

Jaakkola tutki oppilaiden motivaatiotekijöiden kehittymistä vuoden mittaisen opettajien täydennyskoulutuksen seurauksena. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin ja kuvattiin ohjelma, jonka opettajat toteuttivat vuoden aikana.

Täydennyskoulutusohjelman aikana opettajat toteuttivat opetuksessaan menetelmiä, joiden avulla voidaan parantaa liikuntatuntien tehtäväsuuntautuneisuutta. Tällaisia menetelmiä olivat oppilaiden yksilölliset tavoitteenasettelu- ja itsearviointiohjelmat. Lisäksi opettajat pyrkivät korostamaan oppilaiden autonomian kokemuksia ottamalla heitä mukaan liikuntatuntien sisältöjä ja toimintatapoja koskevaan päätöksentekoon. Oppilaat saivat esimerkiksi valita, mitä harjoitetta tietyn lajin sisällä he halusivat harjoitella.

Opettajat painottivat opetuksessaan eri tavoin yrittämisen merkitystä, kaikkien oppilaiden tasa-arvoista roolia sekä yhteistoiminnallista oppimista. Ohjelma laadittiin sellaiseksi, että liikunnanopettajien oli mahdollista toteuttaa sitä jokapäiväisessä opetuksessaan.

Tutkittavat olivat tavalliseen koululiikuntaan osallistuvia yhdeksäsluokkalaisia 15-vuotiaita oppilaita. Tutkimusryhmään kuului 178 oppilasta ja heidän neljä opettajaansa. Vertailuryhmänä oli 259 oppilasta ja heidän viisi opettajaansa. Opettajien täydennyskoulutusohjelma sisälsi viikoittaisia palavereita tutkimusryhmän opettajien kanssa. Vertailukoulujen opettajia ei koulutettu. Oppilaiden motivaatiotekijät mitattiin kahdesti, ennen ohjelman aloittamista ja sen jälkeen.

Oppilaiden itsemääräämismotivaatio nousi tutkimuksen aikana. Itsemääräämismotivaatio on positiivinen motivaation muoto, jolla tarkoitetaan osallistumista toimintaan omasta halusta, eikä kenenkään pakottamana tai kontrolloimana. Lisäksi tutkimuksen aikana oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuus nousi. Se tarkoittaa keskittymistä omaan kehittymiseen ja yrittämiseen sosiaalisen vertailun sijaan.

Sekä itsemääräämismotivaatio että tehtäväsuuntautuneisuus on lukuisissa tutkimuksissa todettu tärkeiksi tekijöiksi ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi molemmat tekijät ovat tärkeitä osatekijöitä fyysisen aktiivisuuden omaksumisessa.

Tutkimukseen osallistuminen laski myös oppilaiden ulkoista motivaatiota ja amotivaatiota. Ulkoinen motivaatio tarkoittaa osallistumista toimintaan ulkoisten syiden, kuten palkkioiden tai rangaistusten pelon vuoksi. Amotivaatio puolestaan tarkoittaa motivaation täydellistä puuttumista.

Tutkimuksen tulokset kannustavat sisällyttämään tehtäväsuuntautuneisuuden korostamiseen liittyvää koulutusta liikunnanopettajien perus- ja jatkokoulutukseen. Lisäksi liikunnan ja urheilun parissa toimivat ohjaajat, kouluttajat ja valmentajat voivat hyötyä tutkimuksen tuloksista, koska tutkimuksen menetelmät ovat sovellettavissa erilaisten liikuntaryhmien ohjaukseen ja valmennukseen.

Abstract

The primary aim of the study was to analyse changes in students' exercise motivation, goal orientation, and sport competence through one academic-year of intervention directed toward increasing t