Brain responses to speech sounds in infant and children with and without familial risk for dyslexia

5,00 

Lohvansuu, Kaisa
978-951-39-6397-2; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (540)
2015

Lukihäiriö eli dysleksia on perinnöllinen vaikeus oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Dyslektikoille puheäänten kestojen havaitseminen on vaikeaa. Kaisa Lohvansuu tutki väitöskirjassaan aivojen herätevasteita eli sähköisiä reaktioita konsonanttien kestoihin vauvoilla ja kouluikäisillä lapsilla, joista osalla oli perinnöllinen dysleksiariski.

Lapsella on suuri riski kohdata lukemisvaikeuksia kouluiässä, jos vaikeuksia esiintyy myös hänen vanhemmillaan. Puolivuotiaiden riskivauvojen nopeaa äänten käsittelyä heijastavien aivovasteiden huomattiin ennustavan lukemisen nopeutta kahdeksannella luokalla.

Ennustevaikutus välittyi esikouluiän tuttujen esineiden nimeämisnopeuden kautta. Tämä viittaa siihen, että mielensisäisestä sanavarastosta haun sujuvuus on tarpeen sekä sujuvassa lukemisessa että nimeämisessä. Dysleksiariskivauvojen poikkeava aivoaktivaatio on tutkimuksen mukaan varhainen merkki puutteellisesti kehittyvistä puheäänteiden muistijäljistä aivoissa.

Kolmannella luokalla dyslektikkojen poikkeuksellisen suuret aivovasteet puheeseen olivat yhteydessä tarkempaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tarkimmin lukevilla dyslektikoilla aivoaktivaatio syntyi taaempana oikealla kuuloaivokuorella kuin muilla lapsilla. Tästä pääteltiin, että osalla kolmasluokkalaisista lukivaikeuslapsista aivot ovat korvanneet puutteellista puheenprosessointia, mikä näkyi tavanomaista suurempana aivojen aktivaationa puheääniin.

Väitöstutkimus on osa Lapsen kielen kehitys- ja Dyslexia genes and neurobiological pathways (NEURODYS) - projekteja. Lapsen kielen kehitys - projektissa (Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia, JLD) on tutkittu dysleksian riskitekijöiden yhteyksiä kielen kehitykseen ja lukemisen vaikeuksiin jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan.

 

9 varastossa

Lisätiedot