3-4-vuotiaiden päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen ilmeneminen ja arviointi liikunnassa

5,00 

Takala, Katri
978-951-39-5914-2; 0356-1070
Jyväskylän yliopisto.
Studies in sport, physical education and health (213)
2015

Pienten lasten vähäinen fyysinen aktiivisuus ja käytöshäiriöt on todettu useissa tutkimuksissa huolen aiheeksi. Katri Takala tutki väitöksessään sosioemotionaalisia taitoja parantavan liikuntaintervention vaikuttavuutta sekä kehitti pienten lasten sosioemotionaalisten taitojen arviointimenetelmän.

Päivittäisen liikkumisen lisäksi hyvät sosioemotionaaliset taidot luovat perustan lapsen hyvinvoinnille. Sosioemotionaaliset taidot (esimerkiksi omien tunteiden tunnistaminen, toisen tunteisiin samaistuminen, maltin säilyttäminen, toisen auttaminen ja yhteistyön tekeminen) liittyvät läheisesti myönteisten sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä yksilön omaan, tasapainoiseen tunne-elämään.

Katri Takalan tutkimus alkoi vuonna 2004 Kajaanin yliopistokeskuksen Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskuksessa. Alle 4-vuotiaiden päivittäisen liikuntakasvatuksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa suunniteltiin ohjelma, jota toteutettiin väitöstutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Se kiinnitti huomiota lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseen liikunnan avulla.

Tuloksista ilmeni, että sosioemotionaalisissa taidoissa ei ollut koe- ja kontrolliryhmän välillä tilastollisesti merkitseviä eroja liikuntaintervention aikana. Taidot kehittyivät sekä koeryhmällä että kontrolliryhmällä tilastollisesti merkitsevästi.

Haastatellut varhaiskasvattajat pitivät tärkeänä sosioemotionaalisten taitojen kehittämisessä tavoitteellisuutta, lapsen huomioimista ja ryhmäkokemusta sekä rohkaisevaa tukemista. Päiväkodin keskeisiksi toimenpiteiksi varhaiskasvattajat nimesivät valmiiksi laaditun ohjelman, tavoitteiden sisäistämisen, yhteistyön toimijoiden välillä ja liikuntatuokioiden etukäteisvalmistelun.

Arviointimenetelmän kehittämisen yhteydessä varhaiskasvattajien toimesta arvioidut lasten sosioemotionaaliset taidot näyttäytyivät samanlaisina päiväkodin yleisissä tilanteissa ja liikuntatuokiolla. Vanhemmatarvioivat lastensa olevan kotona muun muassa kyvykkäämpiä nimeämään omia tunteitaan ja puhumaan niistä sekä samaistumaan toisten tunteisiin kuin varhaiskasvattajat päiväkodin yleisissä tilanteissa.

Toisaalta varhaiskasvattajat arvioivat muun muassa lasten maltin säilyttämisen sekä kuuntelemisen taidot paremmiksi kuin vanhemmat kotona. He arvioivat myös lasten toiselle sopivalla tavalla puhumisen taidon, auttavaisuuden ja yhteistyökyvyn paremmiksi kuin vanhemmat. Varhaiskasvattajien ja vanhempien arvioissa oli siis eroja.

Väitöstutkimuksen mukaan tytöt ovat 3-4-vuotiaana poikia taitavampia nimeämään ja tunnistamaan tunteitaan sekä puhumaan niistä. Poikia tulisikin tukea näissä taidoissa yhä enemmän, koska tunteiden tunnistamisen vaikeudet voivat johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen.

- Päiväkodeissa tulisi tehdä yksityiskohtaisempia suunnitelmia kunkin lapsen sosioemotionaalisten taitojen eteenpäin viemiseksi, huomioiden lapsen sukupuoli ja ulottaa sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen ja arvioiminen lapsen koko arkeen yhteistyössä vanhempien kanssa, Katri Takala ehdottaa.

- Liikuntatuokiot tulisi nähdä myös sosioemotionaalisten taitojen oppimisympäristönä, ei pelkästään lasten motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden kehittämisen välineenä, hän lisää.

1 varastossa

Lisätiedot