Olet täällä

"You've got the color, but you dont't have the shades"

Primary education CLIL teachers' identity negotiation within the Finnish context
Pappa, Sotiria
978-951-39-7465-7;
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (619)
2018

Sotiria Pappa tutki väitöksessään, kuinka asiasisältöjä vieraalla kielellä opettavat ns. CLIL-opettajat (Content and Language Integrated Learning) kokevat ammatillisen identiteettinsä. Hän käsittelee aihetta erityisesti suhteessa opettamisen kahteen välittömään kontekstiin eli luokkahuoneeseen ja työyhteisöön.

Työssä selvitetään, kuinka nämä kaksi puolta laajentavat käsitystä ammatillisesta identiteetistä, mutta pohditaan myös ammatilliseen toimijuuteen ja tunteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Tutkimus perustuu 13:n CLIL-menetelmää käyttävän alakoulunopettajan ja yhden lastentarhanopettajan haastatteluihin. Ne toteutettiin aikana, jolloin opettajat valmistautuivat vuonna 2016 käyttöön otettuun opetussuunnitelmaan.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kun CLIL-opettaja tuntee toimijuutta työssään, hän kokee voivansa toimia ammatillisen identiteettinsä mukaisesti ja hänen motivaationsa CLIL-opetuksen jatkamiseen vahvistuu. Vaikka osallistujien asenne CLIL-opetusta kohtaan oli yleensä myönteinen, käytännön työssä oli tiettyjä rajoituksia. Tämä osoittaa, että yksittäisen opettajan resurssit ja rakenteet vaikuttavat toimijuuden määrään.

Toimijuus on yhteydessä opettajan ammatillisen minän pohdintaan koulutuksen ammattilaisena ja työtoverina. Pedagogista ja relationaalista identiteettiä pohdittiin sekä luokassa että kollegiaalisissa suhteissa. Tämä korostaa itsenäisen, reflektiivisen toiminnan merkitystä yhdessä työyhteisöön osallistumisen kanssa. Nämä tekijät voivat vaikuttaa opettajan toiminnan tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin.

Tunteet tärkeitä ammatillisessa kehityksessä

Tutkimuksessa osoitetaan myös, että yksilöllinen ja sosiaalinen kietoutuvat opettajan työssä toisiinsa. Opettajan yksilölliset voimavarat värittävät ja auttavat tulkitsemaan sosiaalisia tilanteita ja suhteita. Väitöskirjassa ei oteta kantaa yksilöllisten ja sosiaalisten tekijöiden tärkeysjärjestykseen, mutta siinä katsotaan yksilön roolin olevan keskeinen. Tulokset osoittavat ammatti-identiteetin (uudelleen)määrittelyn ja muovaamisen prosessin olevan tunneperäinen. Koska tunteet tarjoavat mahdollisuuden sekä yksilölliseen että ammatilliseen oppimiseen, niistä tulee CLIL-opettajille voimavara ja osa ammatillista kehityskaarta.

Tulosten perusteella ammatti-identiteettiin liittyviä tunteita ei tulisi käsitellä yksin vaan työyhteisön tukemana. Samalla korostuu työhön liittyvien negatiivisten tunteiden tiedostamisen ja reflektoinnin merkitys. Työpaikan tapahtumiin liittyviä ristiriitaisiakin tunnereaktioita käsittelemällä voidaan edesauttaa yksilö- ja yhteisötason muutosta.

Väitöskirjan kokonaisantina on ammatillisen identiteetin tarkastelu sellaisella opetuksen osa-alueella, johon tutkimuksessa ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin vieraiden kielten opetuksessa ja kaksikielisessä tai perinteisessä opetuksessa.

 

30,00 €
Varasto: 
15