Olet täällä

Where mind and music meet

Affect self-regulation through music
Baltazar, Margarida
978-951-39-7457-2; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (345)
2018

Musiikki on kaikkialla ympärillämme, sormenpään ulottuvilla. Voimme kuunnella musiikkia samalla kun vaikkapa lepäämme, työskentelemme, valmistaudumme juhliin tai tiskaamme. Musiikki on voimavara, joka ottaa erilaisia muotoja riippuen käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta.

Margarida Baltazar selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka ihmiset hyödyntävät musiikkia tunteiden säätelyssä.

- Musiikki auttaa aktivoimaan strategioita, jotka ovat hyödyksi tunteiden ja mielialojen säätelyssä. Tutkimukseni tulokset auttavat ymmärtämään paremmin musiikin käytön terveydellisiä vaikutuksia, Baltazar kertoo.

Filosofit, matemaatikot ja psykologit ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita musiikista. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että musiikki on emotionaalisesti hyvin voimakas elementti ja juuri tästä syystä se vetoaa meihin.

- Me pidämme musiikista ja me pidämme siitä, miten se saa meidät tuntemaan. Juuri tämän piirteen takia musiikki on hyödyllinen ja pääsääntöisesti myös hyvää tekevä voimavara tunteiden säätelyssä, Baltazar sanoo.

Mutta vaikuttaako musiikki itsessään meihin? Onko olemassa hyvää ja huonoa musiikkia? Mitkä ovat ne musiikin osaset, jotka auttavat meitä muuttamaan tunteitamme?

Tapa käsitellä tunteita vaikuttaa musiikkivalintaan

Tutkimusten mukaan ihmiset valitsevat musiikin mielialansa mukaan. Tapamme käsitellä tunteita eivät kuitenkaan ole aina samanlaisia, vaan ne vaihtelevat tilanteen ja ihmisen mukaan. Joskus haluamme harhauttaa itsemme pois epämukavasta tunteesta, joskus taas haluamme tarkastella lähemmin sitä, mitä tapahtuu.

Baltazarin tutkimuksen mukaan se, mikä aspekti musiikissa kulloinkin hyödyntää parhaiten tunteiden säätelyä, riippuu tavastamme käsitellä tunteita.

- Kun haluamme analysoida tunteitamme, kokemuksiamme ja ajatuksiamme, meillä on taipumus valita lempimusiikkiamme, jossa on meille merkityksellinen lyriikka ja johon liittyy tiettyjä muistoja. Jos taas haluamme harhauttaa itseämme tai vaikkapa vaihtaa energiatasoamme, keskitymme rytmiin, musiikin tunnelmaan ja instrumenttien ääniin, Baltazar kertoo.

Yksi musiikin kuuntelun tavallinen tarkoitus arkielämässämme on stressitason lieventäminen. Psykologian pohjalta tiedämme, että se, miten selviydymme stressistä vaikuttaa hyvinvointiimme ja että toiset strategiat toimivat tässä toisia paremmin. Tiedämme myös, että kaikki musiikki ei rentouta samalla tavalla. Kun siis kuuntelemme musiikkia rentoutuaksemme, kumpi on tärkeämpää: musiikki vai strategia?

- Väitöstutkimukseni perusteella molemmat ovat tärkeitä hyvän rentoutumisen kannalta. Oikeanlainen musiikki kuitenkin auttaa pitkälle, Baltazar sanoo.

 

34,00 €
Varasto: 
14