Olet täällä

Value of the Balanced Scorecard for organizational communication in knowledge-intensive firms

Ihanainen-Rokio, Outi
978-951-39-5569-4; 1459-4323
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in humanities (223)
2014

Tietotyön johtaminen vaatii vuorovaikutusta ihmisten välillä.Onnistunut viestintä ylläpitää luottamusta ja antaa asiantuntijalle mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja sen tavoitteisiin. Outi Ihanainen-Rokio tarkasteli väitöstutkimuksessaan tietointensiivisten yritysten organisaatioviestintää johtamisjärjestelmän näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti, onko Balanced Scorecard (tasapainotettu tuloskortti) -johtamisjärjestelmästä etua tietointensiivisen yrityksen organisaatioviestintään. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastatellen asiantuntijatyöntekijöitä neljästä it-alan yrityksestä. Tulokset kuvaavat tietotyön johtamisviestintää kohdeyrityksissä työntekijän perspektiivistä.

Organisaatioviestintä tietotyössä näyttäytyy tutkimuksessa monimuotoisena ja osin paradoksaalisenakin ilmiönä. Tulokset esittävät, että tuloskorttiviitekehys ei itsessään riitä asiantuntijoiden menestykselliseen johtamiseen.

Vahva kytkös asiakkaaseen

Työn keskeinen löydös on, että johtamisjärjestelmästä huolimatta asiantuntija on vahvasti kytköksissä asiakkaaseensa. Organisaatioviestinnän näkökulmasta yritykset johtamisjärjestelmästä riippumatta eivät osaa täysin hyödyntää tätä kytköstä. Organisaation tuloskortti voi jossain tapauksissa olla ristiriidassa asiantuntijan asiakasohjautuvuuden kanssa. - Asiantuntijalle asiakas on tärkeämpi kuin organisaation johto. Johto ei voi kuitenkaan piiloutua kasvottomasti tuloskortin taakse vaan sen on oltava mukana arjen vuorovaikutuksessa, Ihanainen-Rokio toteaa.

Tulokset nostavat esiin tietotyön arjessa toteutuvat johtamisen kontrollit. Tulosten mukaan asiantuntijayrityksessä toteutuvat monesti sekä niin sanotut kovat johtamiskontrollit, kuten yksiselitteiset taloudelliset tavoitteet, että pehmeät, usein näkymättömät kontrollit. Yksi esimerkki näkymättömästä kontrollista on asiantuntijan itsensä vastuulla oleva tuntiseuranta. Hiukan kärjistäen voidaankin esittää, että modernissa asiantuntijatyössä johtaminen ja siihen liittyvä viestintä voi näillä itsekontrollin välineillä olla ulkoistettu asiantuntijalle itselleen.

Tietointensiivisten toimialojen merkitys Suomen kansantulolle on merkittävä. Laajasti Suomessa hyödynnetty tuloskorttijohtaminen pohjautuu jo 1960-luvulla esitettyihin ajatuksiin strategisesta johtamisesta. - Tietotyöhön liitettävien johtamiskäytäntöjen tulisi kehittyä edelleen, Ihanainen-Rokio huomauttaa. Viestintä on keskeisessä roolissa asiantuntijoiden johtamisessa. Tietotyön johtamisviestintä on edelleen varsin uusi ja tuntematonkin akateemisen tutkimuksen alue. Ihanainen-Rokio nostaakin esiin kysymyksen siitä, kuinka paljon yhteisöviestinnän ammattilaisten pitäisi tuntea ja tunnistaa johtamisen historiaa, jotta osaisimme tehokkaammin johtaa monimuotoista asiantuntijatyötä.

 

10,00 €
Varasto: 
6