Olet täällä

"Toimikaa, älkää odottako"

Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929-1936
Virtanen, Aarni
978-951-39-6395-8; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (271)
2015

Virtasen väitöskirjatutkimus selvittää Vihtori Kosolan (1884-1936) puheiden muutoksia vuosina 1929-1936. Kosola oli suomalainen jääkärivärvääjä, lakonmurtaja ja lapuanliikkeen muodollinen johtaja. Myöhemmin hän toimi IKL:n keulakuvana.

Millaisia olivat lapuanliikkeen ja sen seuraajan isänmaallisen kansanliikkeen (IKL), retorisen vaikuttamisen keinot 1930-luvulla? Miten Kosolan puheiden avainkäsitteet kytkeytyivät hänen edustamiensa poliittisten liikkeiden kantoihin? Työssä tutkitaan lisäksi yleisemmin Kosolan puheiden muutoksia niissä esiintyvien avainkäsitteiden, kuten vapaussota, isänmaa ja puoluevalta, muutosten kannalta.

Tutkimuksessa selvitetään kuinka demokratia ja laillisuus kestivät Suomessa poliittisen ääriliikkeen hyökkäyksen. Kosola vastusti parlamentarismia ja puoluepolitiikkaa, mutta IKL joutui vastentahtoisesti sopeutumaan siihen 1930-luvulla. Kosolan jyrkkä parlamentarisminvastaisuus ajautui ristiriitaan IKL:ssä ja johti hänen syrjäyttämiseensä liikkeestä vuonna 1936. Kosola kuoli pettyneenä joulukuussa 1936.

Myyttinen kansanjohtaja vai syrjäytetty keulakuva?

Tutkimuksen päätulos on, että Kosolan puheet muuttuivat poliittisen tilanteen mukaan ja heijastelivat hänen edustamiensa poliittisten liikkeiden kantoja. Kosola ei kyennyt kuitenkaan irrottautumaan illegaalin maineestaan ja osallistumaan moderniin puoluepolitiikkaan. Hänen uransa huippuhetkeksi jäi talonpoikaismarssi 7.7.1930.

Tutkimuksessa puretaan myyttistä käsitystä Jumalan valitsemasta kansanjohtajasta tai tahdottomasta taustajoukkojen ohjaamasta talonpojasta selvittämällä, mitä Kosola itse puheissaan todella sanoi. Vaikka Kosola ei itse kirjoittanut ainakaan kaikkia puheitaan, hän esitti puheensa tietoisina poliittisina tekoina.

Tutkimus on ajankohtainen nykyisessä poliittisessa tilanteessa, jossa talouskriisi ja epävakaat olot nostavat esiin niin maallisia kuin uskonnollisiakin demokratiaa vastustavia ääriliikkeitä ja poliittinen vakaus ja turvallisuuden tunne on järkkynyt Euroopankin tasolla. Suomessa organisoitujen demokratianvastaisten ääriliikkeiden teoilta on vältytty. Osaltaan tähän on vaikuttanut pitkä demokratian traditio - jo 1930-luvulla suomalaisessa yhteiskunnassa nähtiin demokratia ja oikeusvaltio puolustamisen arvoisena.

 

30,00 €
Varasto: 
9