Olet täällä

Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston edistäminen miesten jalkapallojoukkueen valmennuksessa

Nikander, Antti
978-951-790-243-4; 0357-2498
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (203)
2007

- Urheilijan taitojen monipuolinen kehittäminen ja oppimisprosessin ymmärtäminen on valmennuksessa tärkeämpää kuin keskittyminen pelkkään suoritukseen, Antti Nikander kuvailee.

Nikander suunnitteli ja toteutti tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa edistäneen valmennusohjelman pohjoissuomalaisen miesten kansallisen huipputason jalkapallojoukkueen pelaajille. Vastaavaa valmennusinterventioita ei ole aikaisemmin tehty aikuisten kilpaurheilussa.

Pelaajat osallistuivat pelisääntöjä, harjoitteita, pelitoimintaa, lopputulostavoitteen asettamista ja kapteeniston valintaa koskevaan suunnittelu- ja päätöksentekoprosessiin yhdessä valmentajien kanssa. He alkoivat kantaa vastuuta näistä yleensä valmentajan päätösvaltaan liittyvistä tehtävistä.

- Pelaajilla tulisi olla mahdollisuus osallistua valmennustoiminnan kehittämiseen yhteistyössä valmentajien kanssa. Tämä tapahtuu parhaiten joukkueen kehittämis- ja taktiikkapalavereissa. Nykyisin valmennuksessa vuorovaikutus on yksisuuntaista kohdistuen ainoastaan valmentajilta pelaajille. Valmennus tukeutuu edelleen pääosin valmentajan omiin subjektiivisiin tietoihin, näkemyksiin ja päätöksiin. Pelaajien kokemukseen perustuva asiantuntemus jää hyödyntämättä, Nikander kuvailee.

- ”Musta on tärkeää, et pelaajat saa vaikuttaa pelisääntöihin ja kapteenien valintaan. Kaikki jätkät on saanu olla mukana taktiikkapalavereissa ja koutsien kanssa yhteistyössä. Tää kaikki on tosi paljon vaikuttanu siihen, että meillä on ollu hyvä joukkuehenki. Me oltiin joukkue koko kauden ajan. Jaksettiin pitää yhtä, vaikka kauden aikana oli tosi tiukkojakin tilanteita”, kuvailee eräs pelaaja.

- Toimintamallimme ei vähentänyt valmentajien arvostusta tai auktoriteettia, mitä valmentajat saattavat pelätä toimittaessa tällä tavoin, Nikander arvioi. Joukkue saavutti asettamansa tavoitteen ja nousi Veikkausliigaan.

Harjoittelussa pelaajien tehtävät eriytettiin pelipaikkojen mukaisesti. Pelaajille laadittiin tarkat, henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia harjoittavat valmennusohjelmat toteutettavaksi joukkueen harjoitus- ja peliohjelman ohessa.

- Joukkueen valmentamisessa tulisi kiinnittää huomiota sekä yksittäisen pelaajan että ryhmän valmentamiseen. Pelaajan on syytä olla mukana myös oman valmennuksensa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, Nikander suosittaa.

Keskeinen harjoitustoiminnan osa-alue oli realististen yksilötavoitteiden asettaminen. Tämän myötä joukkueen peli- ja harjoitustoiminnasta tuli koko valmennusjakson kestänyt tavoitteellinen prosessi. Joukkue perusti koko pelikauden toimintansa harjoittelemaansa taktiikkaan. Onnistumisia arvioitiin otteluista laadituilla analyyseillä, jonka perusteella pelaajille annettiin palaute ottelusuorituksesta. Pelaajien fyysinen suorituskyky kehittyi valmennuksen aikana kaikkien testitulosten osalta.

- Useissa huipputason jalkapallojoukkueissa harjoitellaan edelleen yhdessä ryhmässä samaa fyysistä ominaisuutta niin, että pelaajilla on yhteinen harjoitusohjelma. Tällöin harjoitusohjelma ei ole tehokas, koska harjoittelu tapahtuu jonkinlaisen keskiarvotarpeen perusteella, Nikander suomii.

Pelaajien tekemät virheet käsiteltiin osana oppimisprosessia. Yhdessä pelaajien kanssa kehitettiin ratkaisumalleja, joiden avulla harjoiteltiin virheiden korjaamista mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

- Peliharjoittelu tulee tehdä niin vaativaksi, että pelaajat eivät voi välttää virheiden tekemistä. Valmennuksessa virheet valitettavan usein osoitetaan, mutta niiden yhteinen, rakentava käsittely jää tekemättä.

Kauden edetessä vuorovaikutus pelaajien ja valmentajien välillä kehittyi ja lisääntyi. Pela

5,00 €
Varasto: 
3