Olet täällä

Syvällä sydänmaassa

Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin Kainuu
Lonkila, Helena
978-951-39-6544-0; 1459-4323
Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä studies in humanities (281)
2016

Helena Lonkila tutki väitöskirjassaan kansallisen kulttuuriperinnön muotoutumisprosessia. Tutkimus osoittaa, että suomalainen kulttuuri nähtiin sen kehkeytymisvaiheessa monitahoisempana ja aktiivisempana perinteenä kuin myöhemmät käsitykset kansallisesta kulttuuriperinnöstä antavat ymmärtää.

Arkkitehdit Yrjö Blomstedt ja Victor Sucksdorff tekivät tunnetun Venäjän Karjalan tutkimus- ja keräysmatkansa kesällä 1894. Matkasta julkaistiin kaksiosainen Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja -teos, joka myöhemmin arvioitiin arkkitehtuurin Kalevalaksi ja taideteollisuuden klassiseksi tiennäyttäjäksi. Suurelle yleisölle on kuitenkin jäänyt tuntemattomaksi se,että Blomstedt ja Sucksdorff työskentelivät menestyksellisesti myös nykyisen Kainuun alueella. Arkkitehdit viipyivät Kainuun sydänmailla kaksi heinäkuun ensimmäistä viikkoa, jolloin he valokuvasivat, maalasivat, piirsivät rakennuksia, haastattelivat paikallisia ihmisiä sekä tallensivat esineitä ja kankaita.

Lonkila tutki Blomstedtin ja Sucksdorffin Kainuun matkaa kriittisen heritologian (museologian), etnografian ja kulttuurisemiotiikan menetelmin käyttäen arkisto- ja museoaineistoja, aikalaistekstejä ja -karttoja, taiteilijoiden teoksia ja elämänkertoja sekä omia kenttätyöaineistojaan. Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin jälkiä seurattiin museoissa, arkistoissa ja Kainuun korpimaassa paikantaen arkkitehtien keräämä aineisto maastoon ja kartalle.

Arkisto- ja kenttätyön pohjalta tehtiin Kainuun matkan rekonstruktio, jossa liitettiin Blomstedtin ja Sucksdorffin matka muihin 1800-luvun lopun Itä-Suomeen suuntautuneisiin taiteen ja tieteen matkoihin ja niistä käytyihin keskusteluihin. Kulttuurisemioottisessa analyysissa nostettiin esiin, miten arkkitehtien vuoropuhelu paikallisten ihmisten, oman kokemuksensa ja jo vakiintuneiksi muodostuneiden kansallisten merkitysten välillä piirtyy ja kirjoittautuu aineistoihin.

Suomalaista kulttuuriperintöä on tulkittu yksinkertaistaen

Lonkilan mukaan suomalaista kulttuuria pidetään usein köyhänä tai ainakin yksinkertaiseen merkkijärjestelmään pohjautuvana. Kulttuuriperinnön tutkimusta vaivaavatkin usein kohdettaan yksinkertaistavat tieteenalakohtaiset aineistot, konventionaaliset jäsentämistavat ja pelkästään vastakkain ajatteluihin pohjautuvat teoreettiset lähtökohdat. Nämä estävät näkemästä kulloisenkin ajankohdan tutkimus- ja tallennustilannetta avoimena, mikä koskee sekä kansallisen kulttuuriperinnön kehkeytymisvaihetta että myöhempiä tulkintoja.

Lonkila tutkimus osoittaa, että Blomstedtin ja Sucksdorffin keruu- ja tutkimusmatkan aineisto on tulkittavissa visuaalis-aistimellisena kuvauksena kansasta sekä monitahoisena keskusteluna säilyttämisen ja tallentamisen arvoisesta perinteestä. Lonkilan kehittämä, keruumatkojen tekijöiden ja tulkitsijoiden kokemuksellisuuden huomioiva metodi avaa uusia mahdollisuuksia museo- ja arkistoaineistojen tulkinnalle. Metodia voidaan hyödyntää esimerkiksi museo- ja kulttuuriperintöaineistojen keruussa ja hallinnassa sekä kehitettäessä heritologista tutkimusta ja kulttuuriperinnön esittämisen käytäntöjä.

 

38,00 €
Varasto: 
0