Olet täällä

Studies on higher education choices and spatial labour markets

Suhonen, Tuomo
978-951-39-5462-8; 1457-1986
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in business and economics (138)
2013

Tuomo Suhonen tarkasteli väitöskirjassaan korkea-asteen koulutusvalintoihin liittyviä alueellisia kysymyksiä, erityisesti etäisyyden vaikutusta alavalintaan yliopisto-opinnoissa sekä opiskelupaikkakunnan vaikutusta menestymiseen työmarkkinoilla. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin koulutusalojen periytymistä vanhemmilta lapsille sekä yliopiston laadun ja ansioiden välistä yhteyttä. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen mikroekonometriseen analyysiin.

Etäisyydellä on merkitystä koulutusalan valinnassa

Suomen yliopistojärjestelmä on maantieteellisesti verraten hajautettu. Moni yksikkö on pieni ja voi tarjota vain muutamia koulutusalavaihtoehtoja opiskelijoilleen. Tämän seurauksena eri puolilta maata kotoisin olevat nuoret asettuvat erilaiseen asemaan. Todennäköisyydet valikoitua jollekin alalle voivat erota merkittävästi sen mukaan, kuinka kaukana lähin kyseistä alaa tarjoava yliopisto sijaitsee.

Suhonen tutki vuosina 1991-1996 ylioppilaaksi valmistuneiden nuorten myöhempiä koulutusalavalintoja. Tulosten mukaan sata kilometriä pidempi matka lähimpään tietyn koulutusalan oppilaitokseen vähensi noin 15 prosentilla todennäköisyyttä valikoitua kyseiselle alalle. Etäisyysvaikutuksessa oli kuitenkin huomattavia eroja koulutusalojen välillä: kasvatustieteiden, taidealojen tai lääke- ja terveystieteiden valintaan sijainnilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta.

- Monet suomalaisnuoret ovat lukiosta valmistuttuaan vielä varsin epävarmoja opiskelualastaan ja päätyvät usein valitsemaan jonkin läheisessä opinahjossa tarjolla olevan vaihtoehdon, tulkitsee Suhonen.
- Havainnot puoltavat alueellisten yliopistojen monialaisuutta tukevaa korkeakoulutuspolitiikkaa, pohtii Suhonen edelleen.

Etäisyyden vaikutuksen lisäksi tutkimuksessa havaittiin koulutusalojen voimakasta periytymistä vanhemmilta lapsille: keskimäärin yksilön mahdollisuus valikoitua jollekin alalle kaksinkertaistuu, jos hänen vanhemmallaan on tutkinto kyseiseltä alalta. Vanhempien vaikutuksessa havaittiin kuitenkin merkittävää vaihtelua. Erityisesti oikeustieteellisen alan tutkinto periytyy muiden alojen tutkintoja huomattavasti useammin. Lisäksi Suhonen havaitsi, että miehet ovat naisia alttiimpia seuraamaan vanhempiensa koulutusalavalintoja. Sekä miehet että naiset seuraavat useammin isän kuin äidin valintoja.

Yliopistopaikkakunnalla ei merkittävää vaikutusta ansioihin

Yliopistoalueet eroavat huomattavasti kokonsa, työmahdollisuuksiensa ja houkuttelevuutensa suhteen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, onko valitun yliopistoalueen ominaisuuksilla vaikutusta valmistuneiden menestykseen työmarkkinoilla. Tulosten mukaan Helsingistä valmistuneet ansaitsevat keskimäärin muita paremmin, mutta tämä selittyy kyvykkäämmän opiskelija-aineksen valikoitumisella metropolialueen yliopistoihin. Tulosten perusteella humanististen alojen opiskelijat jopa hyötyvät muualla kuin metropolialueella opiskelemisesta.

- Yliopistojärjestelmä voidaan maantieteellisesti hajauttaa varsin pitkälle ilman, että eri yliopistoista valmistuneiden välille syntyy merkittävää palkkaepätasa-arvoa, pohtii Suhonen.

Suhonen tarkasteli lisäksi kolmen yliopistoyksikön laatua mittaavan muuttujan, opettaja-opiskelija-suhteen, julkaisuaktiivisuuden sekä hakupaineen, yhteyksiä vastavalmistuneiden työmarkkinoilla menestymiseen. Yliopiston laadun ja uran alkuvaiheen ansioiden väliltä ei löytynyt vahvaa yhteyttä. Mitatuissa laatuvaikutuksissa oli kuitenkin vaihtelua sukupuolen ja koulutusalan mukaan. Erityisesti opettaja-opiskelija-suhteen havaittiin olevan positiivisessa yhteydessä naisten ansioihin, mutta miehille vastaavaa yhteyttä ei löydetty.

 

5,00 €
Varasto: 
13