Olet täällä

Socially phobic clients' self-descriptions, treatment progress and reflexivity in short-term …

Socially phobic clients' self-descriptions, treatment progress and reflexivity in short-term cognitive-constructivist group psychotherapy

Penttinen, Henna
978-951-39-6985-1; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (580)
2017

Penttinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivien terapia-asiakkaiden itseen liittyviä kuvailuja ryhmäterapiatilanteessa. Lisäksi hän tutki erilaisia jännityksen kompensaatiokeinoja käyttävien asiakkaiden terapeuttista muutosprosessia sekä niitä tekijöitä, jotka tukivat myönteistä muutosta.

Tarkastelluissa minäkuvailuissa ilmeni kolme pääasiallista tapaa, jotka kuvasivat asiakkaiden erilaisia kompensaatiokeinoja eli pyrkimyksiä selviytyä oman jännittämisongelmansa kanssa. Nämä olivat eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely, korostunut muiden ihmisten miellyttäminen sekä täydellisyyden tavoittelu.

Terapeutilta kaivataan yksilöllistä, empaattista kohtaamista

Penttinen havaitsi, että asiakkaiden tyypillisesti käyttämistä jännityksen kompensaatiokeinojen tavasta huolimatta suurin osa hyötyi lyhytkestoisesta ryhmämuotoisesta terapiasta. Jännittämisongelman helpottuminen oli epävarminta niillä asiakkailla, joiden pääasiallinen kompensaatiokeino oli eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely.

Tästä huolimatta eristäytymään taipuvaiset asiakkaat hyötyivät ryhmäterapiasta, jos terapeutti onnistui huomioimaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tämä on terapeutille haastavaa ryhmäterapeuttisessa tilanteessa, jossa on samanaikaisesti läsnä monta asiakasta, joiden terapeuttiset tarpeet vaihtelevat.

Terapian alkuvaiheessa asiakkaat tarvitsevat terapeutilta varsinkin empatiaa ja myötätuntoa kertoessaan kipeiksi ja häpeällisiksi koetuista jännittämiskokemuksistaan. Vasta tämän jälkeen asiakas on valmis havainnoimaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan, joilla hän mahdollisesti ylläpitää omaa ahdistuskokemustaan.

Tutkimustietoa hoidon kehittämiseksi

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi yleisimmistä ahdistushäiriöiden muodoista, joka aiheuttaa ihmiselle merkittävää psyykkistä pahaa oloa. Hoitamattomana se saattaa johtaa opiskelu- tai työelämästä sekä sosiaalisista suhteista syrjäytymiseen.

- Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ja tutkia sen hoitoa sekä turvata mahdollisimman aikainen ja matalakynnyksinen hoitoon pääsy. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa sosiaalisten tilanteiden pelkoa kokevien kanssa työskenteleville psykoterapeuteille ja hoitoalan ammattilaisille. Ryhmämuotoinen terapiahoito on taloudellinen tapa hoitaa psyykkisistä ongelmista kärsiviä henkilöitä, minkä vuoksi tutkimustieto niiden toimivuudesta on tärkeää, Penttinen sanoo.

 

24,00 €
Varasto: 
11