Olet täällä

Search in the labour markets

Empirical evidence of the role of technology and sanctions
Busk, Henna
978-951-39-5840-4; 1457-1986
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in business and economics (151)
2014

Henna Busk tutkii artikkeliväitöskirjassaan työttömyysturvaetuuksiin liittyvien sanktioiden toimivuutta ja informaatioteknologian vaikutusta rekrytointiin Suomessa. Aikaisempaa tutkimustietoa sanktioiden toimivuudesta työllistymistä edistävänä politiikkatoimenpiteenä on vähän. Samoin tietoa informaatioteknologian merkityksestä rekrytoinnissa ei juuri ole, vaikka sen käyttö on yleistynyt työmarkkinoilla.

Sanktiot kannustavat työllistymään

Busk tarkastelee tutkimuksessaan julkisen työnvälityksen työttömiä työnhakijoita ja heille myönnettyjä työttömyysturvaetuuksia sekä niihin liittyviä sanktioita vuosilta 2003-2009. Työtön henkilö voi menettää oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi eli saada sanktion, jos hän esimerkiksi kieltäytyy itselleen sopivasta työstä tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Sanktion pituus vaihtelee 30 päivästä 150 päivään sen perusteesta riippuen. Työttömyysturvalakia on muutettu useaan otteeseen viime vuosina.

Tulosten mukaan sanktiot kannustavat työttömiä työnhakijoita työllistymään, mutta vaikutus vaihtelee työttömyysetuudesta riippuen. Sanktioiden työllistymistä kannustava vaikutus on suurempi työmarkkinatukea saavilla verrattuna ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla oleviin henkilöihin. Pidemmillä sanktioilla havaittiin myös olevan suurempi kannustinvaikutus kuin lyhyemmillä.

- Tuloksia selittää osaltaan se, että työmarkkinatuella olevat henkilöt saavat sanktioita useammin kuin ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat henkilöt, ja ne ovat usein myös kestoltaan pidempiä, tulkitsee Busk.

- Tutkimuksessa ei ole tarkasteltu sanktion jälkeistä työsuhteen kestoa tai palkkatasoa. Näihin sanktio voi vaikuttaa negatiivisesti, jos henkilö on pakotettu työllistymään nopeasti, Busk huomauttaa.

Internet tehostaa avointen työpaikkojen täyttöä kaupunkialueilla

Väitöskirjassa analysoitiin julkiseen työnvälitykseen vuosina 2002-2003 ilmoitettujen avointen työpaikkojen täytön kestoa. Erityishuomiona tutkimuksessa on julkisen työnvälityksen verkkopalvelu, jossa työnantaja voi tunnuksilla sisään kirjautuessaan ilmoittaa uusia työpaikkoja, ilmoittaa paikkoja täytetyksi sekä peruuttaa niitä. Palvelu otettiin käyttöön lokakuussa 2002.

Tarkoituksena oli tutkia internetin merkitystä rekrytoinnissa eli selvittää, onko työpaikkojen täyttö tehostunut verkkopalvelun käyttöönoton jälkeen, Busk kertoo.

Tulosten mukaan työpaikkojen täytön todennäköisyys on keskimäärin hieman noussut verkkopalvelun käyttöönoton jälkeen. Palvelun käytössä ja työpaikkojen täytössä on kuitenkin alueellisia eroja. Verkkopalvelulla havaittiin olevan rekrytointia tehostavia vaikutuksia vain kaupunkialueilla ja muutamissa TE-keskuksissa.

 

7,00 €
Varasto: 
10