Olet täällä

Rapid automatized naming and reading fluency in children with learning difficulties

Heikkilä, Riikka
978-951-39-6187-9; 0075-4625
University of Jyväskylä.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research (523)
2015

Lukemisen pulmat, erityisesti lukemisen hitaus, ovat haasteita noin joka kymmenennelle lapselle. Riikka Heikkilä tutki näiden sujuvuuspulmien taustaa ja havaitsi, että jo parin tunnin pelinomainen tietokoneharjoittelu nopeutti tavujen lukemista 2-3-luokkalaisilla heikoilla lukijoilla.

Suomen kielessä lukemisvaikeus näyttäytyy toisesta tai kolmannesta koululuokasta lähtien ennen kaikkea lukemisen hitautena. Hitaus vaikuttaa luetun ymmärtämiseen ja vähentää lukemisintoa, mikä vaikuttaa laajasti kouluoppimiseen. Lukemisen sujuvuutta on kuitenkin tutkittu melko vähän, samoin harjoittelumenetelmiä on olemassa niukasti. Tiedetään kuitenkin, että eräs vahvimmista tekijöistä lukusujuvuuden ongelmien taustalla on nopea nimeäminen, kyky hakea nopeasti mielestä tuttuja nimikkeitä kuten kirjaimia tai värejä. Nimeämisen harjoittelu on kuitenkin haasteellista ja lukusujuvuuden harjoittelu edellyttää paljon toistoja. Lukusujuvuuden harjoittelu tietokoneen avulla mahdollistaa itsenäisen ja motivoivan harjoittelun niukoillakin resursseilla.

Nimeämisvaikeudet ovat yhteydessä erityisesti lukemisen sujuvuuteen

Riikka Heikkilä tutki nopean nimeämisen yhteyttä sekä lukemiseen että muihin oppimisen ongelmiin, matematiikan oppimisvaikeuteen ja tarkkaavuushäiriöön lapsilla, joilla on havaittu oppimisen haasteita. Hän havaitsi, että oppimisen haasteet esiintyvät hyvin usein yhdessä, mutta nopea nimeäminen näytti olevan yhteydessä erityisesti lukemisen sujuvuuden ongelmiin, ei niinkään muihin oppimispulmiin.

Heikoimmat lukijat hyötyivät sujuvuusharjoittelusta eniten

Tutkimuksen toisena tavoitteena oli löytää keinoja lukemisen sujuvuuden harjoitteluun. Tutkimuksessa 150 heikkoa lukijaa jaettiin harjoitteluryhmiin, joissa tavujen lukemisnopeutta harjoiteltiin Jyväskylän yliopistossa kehitetyn Ekapelin avulla. Nopeutuminen harjoiteltujen tavujen lukemisessa havaittiin jo 1-2 tunnin harjoittelun jälkeen, kun kutakin tavua oli toistettu 50 kertaa.

- Rohkaisevinta oli se, että kaikkein hitaimmat lukijat kehittyivät harjoittelun aikana eniten. Tämä ei ole itsestään selvää, sillä usein heikoimpien lukijoiden tasoero luokkatovereihin kasvaa harjoittelusta huolimatta. Se, että löydetään keino, jolla näiden oppijoiden lukemista voidaan edistää, on hienoa sinänsä, tiivistää Heikkilä tutkimuksensa tuloksia.

Tavuharjoittelusta oikeaan lukemiseen

- Saadut tulokset ovat rohkaisevia, mutta ne ovat vasta ensiaskel lukemisen sujuvuuden kuntouttamisessa. Kukaan ei lue illalla sängyssä pelkkiä tavuja, vaan harjoittelun vaikutusten on siirryttävä sanojen ja lauseiden lukemiseen. Vaikka tulokset ovat lupaavia, on kuitenkin vielä matkaa siihen, että tavuharjoittelun avulla vaikkapa Kalevalaa luetaan sujuvammin. Tätä varten on meneillään olevissa hankkeissamme kehitetään motivoivia tietokonepohjaisia keinoja lukemisen alkeiden ja sujuvuuden harjoitteluun, joiden tavoitteena on tukea lukemista myös tavutasoa pidemmälle.

 

15,00 €
Varasto: 
7